Analyysi artikkelista: Suomen lihateollisuudelle valtava isku – "Lomia joudutaan perumaan"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää afrikkalaisen sikaruton ensisijaisesti taloudellisena kriisinä lihateollisuudelle, ei niinkään eläintautien torjuntana tai luonnonvaraisena ilmiönä. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa vientimarkkinoiden menetys ja logistiset ongelmat uhkaavat alan kannattavuutta, vaikka kotimaan kuluttajille ei aiheudu välitöntä haittaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta painottaa voimakkaasti teollisuuden näkökulmaa. Tasapainoa haetaan viranomaistiedolla, mutta yritysten ääni dominoi tekstin rakennetta.
Artikkeli käsittelee taloudellista uutista ja yritysten kohtaamaa kriisiä. Ideologista kehystä ei ole, ja se täyttää vahtikoiran tehtävää raportoimalla merkittävästä yhteiskunnallisesta häiriöstä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Lihateollisuuden taloudellinen huoli
- Viennin keskeytymisen vaikutukset yrityksille
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten sikarutto leviää luonnossa, jää vähäiseksi. — Lukija ei saa riittävää ymmärrystä taudin luonteesta, vain sen taloudellisista seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli taloudellisista menetyksistä ja työpaikkojen tilanteesta.
Asiallinen kuvaus tilanteen vakavuudesta ja logistisista haasteista.
Sanojen kuten 'valtava isku' ja 'iso ja kallis tapaus' käyttö korostaa dramatiikkaa.
Sitaatti 'Tietysti toivoisi, että tämä olisi vain pieni paha uni' lisää inhimillistä otetta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy yritysten edustajien huoleen liiketoiminnan jatkuvuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääviestiä viennin keskeytymisestä. 'Suomen lihateollisuudelle valtava isku'.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Suomen lihateollisuudelle valtava isku – "Lomia joudutaan perumaan"
Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin voimakkaita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua, vaan se raportoi yhteisestä haasteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan raportoi yritysten ja viranomaisten toiminnasta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilanteesta.
- JO 9: Tietojen tarkistaminen ja viranomaislähteen käyttö.
- JO 9: Ruokaviraston tiedotteen käyttö lähteenä.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'valtava isku' on hieman dramatisoitu suhteessa sisällön asialliseen raportointiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ajankohtaiseen uutistapahtumaan ja yritysten omiin lausuntoihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää afrikkalaisen sikaruton ensisijaisesti taloudellisena kriisinä lihateollisuudelle, ei niinkään eläintautien torjuntana tai luonnonvaraisena ilmiönä. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa vientimarkkinoiden menetys ja logistiset ongelmat uhkaavat alan kannattavuutta, vaikka kotimaan kuluttajille ei aiheudu välitöntä haittaa.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti teollisuuden lomien perumiseen ja taloudellisiin menetyksiin; se voi heijastaa median pyrkimystä inhimillistää suuryrityksen kohtaamaa kriisiä lukijalle läheisellä tavalla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee viennin keskeytymisen, mutta ei avaa viennin volyymia tai taloudellista merkitystä tarkemmin.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen sianlihan vientimäärät
- Afrikkalaisen sikaruton vaikutukset vientimaihin
Suositellut lähteet
- Ruokavirasto
- Tulli
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →