Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
Mitä uutinen jättää kertomatta?
Tekoäly lukee uutisjuttuja ja mittaa mihin suuntaan ne kallistuvat, keiden ääni niissä kuuluu ja mitä niistä puuttuu. Alla nostot päivän jutuista, aiheet joista juuri nyt kirjoitetaan ja vertailu siitä miten mediat eroavat toisistaan. Miksi uutisanalyysi?
Vuorokauden vinoutunein juttu sai 84 pistettä sadasta
Vinoumapisteet kertovat kuinka voimakkaasti juttu ohjaa lukijaa yhteen tulkintaan: sanavalinnoilla, lähteiden painotuksella ja sillä mitä jätetään sanomatta. Korkea luku ei tarkoita että juttu olisi väärässä. Saman aikaikkunan mediaani on 39, joten yksi juttu ei kerro mediasta eikä kirjoittajasta mitään.
84 · n 13 · mediaani 39 · viimeiset 48 h
Kolumni käyttää kansan ja eliitin vastakkainasettelua 1,5 kertaa useammin kuin mielipidekirjoitus
Populismi tarkoittaa tässä esitystapaa: tekstin omassa äänessä asetetaan "kansa" ja "eliitti" vastakkain. Se ei ole aate eikä aihe — juttu populistipuolueesta voi olla täysin neutraali. Ero kertoo lajityyppien keinoista eikä siitä kumpi teksti on parempi.
Pisteet 0–100 samasta analyysistä kuin muutkin luvut. Mukana juttutyypit joista on analysoitu vähintään 50 artikkelia.
Populistisen esitystavan keskiarvo juttutyypeittäin
Kolumni
28,1 · n 1 611
Mielipidekirjoitus
18,4 · n 824
Kolumni n 1 611 · mielipidekirjoitus n 824 · kaikki analysoidut, ei aikaikkunaa. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu.
Samasta tapahtumasta kirjoitettiin sekä neutraalisti että kärkkäästi — ero 86 vinoumapistettä
Molemmat alla olevat jutut kertovat samasta tapahtumasta: Nobel-viikon palkintojen julkistukset. Ero ei ole aiheessa vaan siinä miten se kerrotaan — sanavalinnoissa, lähteiden painotuksessa ja siinä mitä jätetään sanomatta. Kumpaakaan juttua ei tässä tuomita: korkea vinoumaluku ei tarkoita että juttu olisi väärässä eikä matala sitä että se olisi oikeassa.
Nobel-viikon palkintojen julkistukset · vinouma 1–87 · 18 vertailtua juttua 5 mediasta · viimeiset 14 vrk. Mukana ne jutut joista on vinoumapisteet ja jotka eivät ole maksumuurin takana, joten luku on pienempi kuin ilmiön koko juttumäärä.
Propagandatekniikka tunnistettiin 31 prosentissa analysoiduista jutuista
Onko suomalaisessa mediassa propagandaa? Analyysi etsii jokaisesta jutusta tunnettuja vaikuttamisen keinoja. Yksittäinen tekniikka ei tee jutusta propagandaa — se on merkki siitä, että teksti ohjaa lukijaa muutenkin kuin faktoilla. Tunnistus on kielimallin arvio, joten lukuja kannattaa lukea suuntaa antavina.
Pääkategoria on kielimallin artikkelille antama aihealue, ja tekniikan tunnistus on kielimallin arvio. Artikkeli voi kuulua useaan pääkategoriaan, joten rivien luvut eivät summaudu kokonaismäärään. Mukana vain pääkategoriat joista on analysoitu vähintään 30 artikkelia.
Osuus pääkategorian jutuista, joissa tunnistettiin vähintään yksi tekniikka
tekniikka 10 191 jutussa · n 32 904 analysoitua · koko aineisto, ei aikaikkunaa. Mukana myös maksumuurin takaiset analysoidut jutut. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu.
Yleisin puute analysoiduissa jutuissa on tausta — 2,1 kertaa yleisempi kuin vastakkainen näkökulma
Analyysi luokittelee jokaisen löytämänsä puutteen kahdeksaan tyyppiin. Puute ei ole virhe: jokainen juttu on rajattu eikä kaikkea voi kertoa, joten kiinnostavaa ei ole se että jotain puuttuu vaan se mikä rajautuu pois useimmin. Vähintään yksi puute löytyi 72 prosentista analysoiduista jutuista.
Osuus kaikista 28 050 analysoidusta jutusta. Mukana tyypit joiden osuus on vähintään 1 prosenttia; loput kahdeksasta tyypistä jäävät sen alle.
Mitä jutuista puuttuu useimmin
Tausta
15 500 (55 %)
Vastakkainen näkökulma
7 547 (27 %)
Todistusaineisto
758 (3 %)
n 28 050 · vähintään yksi puute 20 240 jutussa · kaikki analysoidut, ei aikaikkunaa. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu.
Kun juttu arvostelee tai puolustaa jotakuta, kohde itse pääsee ääneen 25 prosentissa jutuista
Journalistin ohjeiden kohdat 21–22 sanovat, että olennaisen arvostelun kohteelle on tarjottava tilaisuus vastata samassa yhteydessä. Analyysi lukee yhtä juttua kerrallaan eikä näe, onko kohdetta kuultu toisessa jutussa tai myöhemmin. Luku kertoo siis siitä miltä yksittäinen juttu näyttää lukijalle, ei siitä onko ohjetta rikottu.
Osuus niistä 15 383 jutusta joissa analyysi tunnisti nimetyn arvostelun tai puolustuksen kohteen.
Pääsikö arvostelun kohde ääneen samassa jutussa
Kuultu
3 834 (25 %)
Mainittu, ei kuultu
4 994 (32 %)
Ei kuultu
6 555 (43 %)
n 15 383 · 12 669 juttua rajattu pois, koska niissä ei ole nimettyä arvostelun kohdetta · kaikki analysoidut, ei aikaikkunaa. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu.
Venäjä kehystetään uhkaksi useammin kuin kukaan muu
Viimeisten 90 päivän aikana Venäjä esitettiin uhkana 1 106 jutussa, keskimäärin 12,3 juttua päivässä. Se on 15,0 prosenttia kaikista jutuista joissa joku kehystetään uhkaksi, 2,5 kertaa niin usein kuin Donald Trump. Useimmin aiheina olivat politiikka, ulkomaat ja talous.
Osuus niistä 7 369 jutusta joissa analyysi tunnisti uhkaksi kehystetyn tahon. Jutusta poimitaan yksi taho, ja saman tahon eri nimimuodot on yhdistetty.
Kenet jutut kehystävät uhkaksi useimmin
n 7 369 juttua joissa joku kehystetään uhkaksi · 14 264 juttua analysoitu · viimeiset 90 vrk. Luku kertoo miten jutut kehystävät tahoa, ei sitä onko uhka todellinen. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu.
Fortum esiintyy 156 analysoidussa jutussa — näet miten se on kehystetty
Yrityksen aihesivulla näkyy kuinka usein se kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi, miten poliittinen kehystys vaihtelee mediasta toiseen ja miten vinouma on kehittynyt kahden vuoden aikana. Aineisto on yleisuutisia eikä toimialamediaa: yritys näkyy siellä missä se on päätynyt laajaan uutisointiin.
5 nimettyä yritystä · n 691 · koko kanta 32 903 juttua, 1994–2026 · lista on käsin poimittu, ei kattava
Trendit
Tutki ilmiöitä
Nimettyjä uutistapahtumia joista on kirjoitettu useassa mediassa. Avaa ilmiö nähdäksesi ketkä siitä kertoivat ja miten.
Googlen datakeskushankkeiden keskeytys
Lupa- ja valvontavirasto on määrännyt Googlen keskeyttämään datakeskustyömaat puuttuvien ympäristövaikutusten arviointien vuoksi.
Yhdysvaltain ja Venäjän välinen dieselsopimus
Presidentti Donald Trump on ilmoittanut sopineensa Venäjän kanssa 300 000 tonnin dieseltoimituksista Yhdysvaltojen markkinoille, mikä on herättänyt kritiikkiä Ukrainan taholta.
Ranskan mielenosoitukset talouspolitiikkaa vastaan
Ranskassa on jatkunut noin kuukauden ajan mielenosoituksia, jotka vastustavat presidentti Macronin talous- ja koulutuspolitiikkaa ja ovat äityneet väkivaltaisiksi.
Venäjän iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Venäjä on tehostanut iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siltoihin, mikä on aiheuttanut liikennehaittaa ja siviiliuhreja. Venäjä on myös kehottanut ulkomaalaisia poistumaan Kiovasta iskujen uhan vuoksi.
Sama kaava, eri lajityyppi
Journalistisen laadun kokonaispisteet lasketaan samalla kaavalla riippumatta siitä onko juttu uutinen vai kolumni. Siksi mielipidetekstit jäävät keskimäärin uutisten alle: kolumnin tehtävä on ottaa kantaa, eikä siinä kuulla vastapuolta samalla tavalla kuin uutisessa. Ero ei kerro huonommasta työstä vaan eri lajityypistä — pisteitä kannattaa verrata saman juttutyypin sisällä.
Pisteet 0–100. Mukana juttutyypit joista on analysoitu vähintään 50 artikkelia.
Journalistisen laadun keskiarvo juttutyypeittäin
Arvio
74,6 · n 53
Reportaasi
68,8 · n 184
Uutinen
68,5 · n 23 522
Mielipidekirjoitus
65,8 · n 822
Haastattelu
64,6 · n 536
Analyysi
64,3 · n 841
Pääkirjoitus
62,6 · n 310
Kolumni
59,4 · n 1 586
Keskiarvo kaikista analysoiduista artikkeleista joiden juttutyyppi on tunnistettu. Aineisto ei ole satunnaisotos suomalaisesta mediasta vaan ne jutut jotka palveluun on analysoitu. Keskiarvo ei kerro hajonnasta: saman tyypin sisällä on sekä hyviä että heikkoja juttuja.
Mistä vinoudutaan?
Aiheet joissa vinouma-keskiarvo ylittää 50/100 viimeisen viikon artikkeleissa.
Sivun luvut ja koosteet perustuvat tekoälyn tuottamiin artikkelianalyyseihin. Ihminen ei tarkista analyysejä ennen julkaisua. Miten tämä on tehty