← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uusi tutkimus: Yhteisöveron vaikutus talouskasvuun voi olla Suomessa yllättävän suuri

Kauppalehti Kolumni 23.8.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittajat, jotka ovat itse olleet mukana tutkimuksessa, käyttävät omaa tutkimustaan hallituksen veropolitiikan tueksi. Lukijalle välittyy kuva, että veronalennus on taloudellisesti erittäin perusteltu, vaikka kirjoittajat itsekin toteavat, ettei se välttämättä rahoita itseään täysin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittajat ovat taloustieteen asiantuntijoita, jotka tarkastelevat aihetta tutkimusnäytön kautta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoittajat ovat itse tutkimuksen tekijöitä, mikä luo intressiristiriidan. Artikkeli painottaa veronalennusta tukevia tuloksia ja jättää vastakkaiset näkökulmat referoinnin tasolle.

Poliittinen kehystys Oikea

Kehystys ajaa markkinaehtoista veropolitiikkaa ja käyttää tutkimusnäyttöä oikeistolaisen talouspolitiikan tueksi. Vaikka teksti on asiallinen, se ei tarjoa vastapainoa veronalennuksen kriitikoille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yhteisöveron alennuksen talouskasvua edistävä vaikutus

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Veronalennuksen kriitikoiden tai muiden taloustieteilijöiden vastakkaiset näkemykset puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan veronalennuksen vaikutuksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa taloustieteelliseen tutkimusnäyttöön ja laskelmiin.

Teksti on sävyltään asiallinen ja pyrkimys on vakuuttaa lukija tutkimustulosten kautta, ei tunteisiin vetoamalla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin keskeistä väitettä tutkimustuloksista.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'yllättävän' houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimuksen aihetta.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti on asiallista taloustieteellistä argumentaatiota ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijoiden puheenvuoro, ei kritiikki yksittäistä henkilöä kohtaan.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimusviitteiden avulla.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista, teksti on selkeästi merkitty puheenvuoroksi.

Heikkoudet

  • JO 5: Median oma intressi tai kirjoittajien sidonnaisuudet eivät käy ilmi riittävän selvästi suhteessa tutkimuksen tilaajaan.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Teksti perustuu kirjoittajien omaan tutkimukseen, mikä tuo siihen uutta tietoa, mutta se on samalla vahvasti sidottu kirjoittajien omiin intresseihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee elinkeinoelämän etujärjestöjä ja hallituksen veropolitiikan ajajia: tutkimustulos esitetään vahvana perusteluna yhteisöveron alennuksen taloudelliselle tehokkuudelle.
Pelissä Investointien houkuttelevuus vs. julkisen talouden verotulot. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen veronalennuksen kasvupotentiaalia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että talouskasvun tavoittelu yhteisöveron alennuksella on ensisijainen ja toivottava tavoite. ”Tulos antaa uutta näkökulmaa keskusteluun hallituksen toteuttamasta yhteisöveron alennuksesta.”
Kuka saa äänen Kirjoittajat siteeraavat omaa tutkimustaan ja valtiovarainministeriön arvioita, mutta ulkopuolisia kriittisiä ääniä ei kuulla. ”Tätä aukkoa pyrittiin täyttämään allekirjoittaneiden yhdessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen kanssa laatimassa valtioneuvoston tutkimustoiminnan tutkimuksessa”
Tunnelma Realismi

Kirjoittajat, jotka ovat itse olleet mukana tutkimuksessa, käyttävät omaa tutkimustaan hallituksen veropolitiikan tueksi. Lukijalle välittyy kuva, että veronalennus on taloudellisesti erittäin perusteltu, vaikka kirjoittajat itsekin toteavat, ettei se välttämättä rahoita itseään täysin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittajat eivät avaa tarkemmin tutkimuksensa metodologisia rajoitteita tai sitä, miten heidän oma roolinsa etujärjestön edustajana ja tutkijana suhteutuu tutkimuksen tilaajaan ja poliittiseen keskusteluun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin taloudellisten estimaattien ja kertoimien varaan, joiden paikkansapitävyys on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yhteisöveron vaikutus BKT:hen
  • finanssipolitiikan kertoimet Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sakari Lähdemäki laajempi kuva Katso kirjoittajan Mielipide muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipidekirjoitus
  • Mielipide
  • Verotus
  • Politiikka
  • Yrittäminen
  • Investoinnit

Tiedot tästä analyysistä

Suomea koskeva tutkimusnäyttö viittaa siihen, [...590 sanaa...] Päivi Puonti pääekonomisti, Suomen Yrittäjät

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →