Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Kuulutko ”16 prosenttiin” suomalaisista? Miten niinku omasta mielestä meni?

Ilta-Sanomat Kolumni 15.3.2022
Pisteet
35
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa ilmapiiristä, jossa Nato-jäsenyyden kyseenalaistaminen on tehty sosiaalisesti vaaralliseksi. Kirjoittaja normalisoi vähemmistöön jääneen 16 prosentin aseman ja maalaa Nato-myönteisen enemmistön ja asiantuntijat vaarallisina toimijoina, jotka pyrkivät vaientamaan eriävät mielipiteet.

Kolumni Ilta-Sanomat Tuomas Manninen · 15.3.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee yhteiskunnallista ilmapiiriä kriittisestä, valtavirran konsensusta vastustavasta näkökulmasta.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja kärjistettyjä vertauksia (kuten viittaus kyydityksiin). Se ei tarjoa tasapainottavaa näkökulmaa Nato-myönteisille perusteluille, vaan kehystää ne demokratian vastaisiksi.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja puolustaa perinteistä vasemmistolaista Nato-kriittistä kantaa ja kritisoi voimakkaasti oikeistolaista (Romakkaniemi) ja valtavirran Nato-myönteistä keskustelua. Kehystys on arvoliberaali ja kritisoi vallitsevaa konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-jäsenyyden vastustajien ja kriittisen keskustelun vaientaminen on uhka demokratialle.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • 16 prosentin vähemmistö

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli jättää huomioimatta laajemman geopoliittisen kontekstin, joka on johtanut Nato-konsensukseen. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi enemmistö on päätynyt kannattamaan Natoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö Historialliset vertailut

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu Nato-myönteisten tahojen toimintaa ja keskusteluilmapiirin kiristymistä.

Huoli

Huoli sananvapauden kaventumisesta ja autoritaaristen piirteiden yleistymisestä.

Latautunut kieli

Käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'hurmahenkisimmät', 'häiriköitä' ja 'kyyditykset'.

Polarisaatio (me-vs-he)

Rakentaa me-vs-he-asetelman 16 prosentin vähemmistön ja 'hurmahenkisen' enemmistön välille.

Ironia tai sarkasmi

Käyttää sarkastista sävyä kuvatessaan vastapuolen argumentteja.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se käyttää äärimmäisiä historiallisia vertauksia (kyyditykset) keskustelun kärjistämiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 85

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka käsittelee 16 prosentin vähemmistön asemaa.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää suoraa puhuttelua ja retorista kysymystä houkutellakseen lukijaa samaistumaan vähemmistöön.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko luo vastakkainasettelun 16 prosentin vähemmistön ja muun väestön välille.

Kärjistys: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo voimakkaan vastakkainasettelun Nato-kannattajien ja -vastustajien välille.

Populismi: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää selkeää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'kansa' (16 %) on järjen ääni ja 'eliitti' (asiantuntijat, poliitikot) on vieraantunut ja autoritaarinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Juha Romakkaniemeä kritisoidaan voimakkaasti hänen twiittinsä perusteella, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 35/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

35
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista selkeästi kolumnin luonteen vuoksi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ja ingressi ovat kärjistettyjä suhteessa leipätekstin asiasisältöön.
  • JO 21: Artikkelissa kritisoidaan voimakkaasti Juha Romakkaniemeä ilman, että hänelle on varattu tilaisuutta vastata.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo esiin oman näkökulmansa, mutta käyttää hyvin perinteisiä ja kärjistettyjä keinoja mielipiteensä vahvistamiseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Nato-jäsenyyden vastustajia tai kriittistä keskustelua vaativia tahoja: se esittää Nato-myönteisen enemmistön ja asiantuntijat suvaitsemattomina ja demokratiaa rajoittavina.
Pelissä Nato-jäsenyyden tavoittelu vs. julkisen keskustelun avoimuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä — kysymystä siitä, miten kriittinen keskustelu on mahdollista Nato-myönteisessä ilmapiirissä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-jäsenyyden huonojen puolien pohtiminen on välttämätöntä demokratialle, ja että sen puute on merkki autoritaarisesta kehityksestä. ”Siksi gallup saa korvata vaalit.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimittaja häivyttää vastapuolen (Nato-kannattajat) yksittäiset toimijat ja niputtaa heidät massaksi, joka toimii yhtenäisesti. ”hurmahenkisimmät enemmistöläiset takovat juuri käynnistämillään retrospektiivisilla kristallipalloilla päähän”
Kuka saa äänen Kirjoittaja siteeraa Emilia Palosta valikoiden tukeakseen omaa narratiiviaan, kun taas vastapuolen näkemykset esitetään kirjoittajan omana tulkintana. ”Politiikan tutkijan mielestä politiikka on jotain, mitä pitää varoa.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa ilmapiiristä, jossa Nato-jäsenyyden kyseenalaistaminen on tehty sosiaalisesti vaaralliseksi. Kirjoittaja normalisoi vähemmistöön jääneen 16 prosentin aseman ja maalaa Nato-myönteisen enemmistön ja asiantuntijat vaarallisina toimijoina, jotka pyrkivät vaientamaan eriävät mielipiteet.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tarkoituksena provosoida vastakkainasettelua käyttämällä kärjistettyjä historiallisia analogioita, kuten viittausta kyydityksiin, mikä siirtää keskustelun asiallisesta Nato-pohdinnasta tunteisiin vetoavaan moraaliseen kamppailuun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa, 1 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää voimakkaita ja leimaavia sanoja keskustelun ohjaamiseen.

Syntipukkiajattelu Lieva

Nato-myönteiset tahot ja asiantuntijat esitetään syyllisinä keskustelun kaventumisesta.

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Juha Romakkaniemi
    Romakkaniemi toisin sanoen kuvitteli, että tukikonsertilla kerättiin rahaa Natolle tai hävittäjien ostamiseen.
9 Tilastokytkos 63/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
63/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa Ylen gallup-tulokseen, jonka tarkistaminen on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Nato-kannatus Suomessa

Suositellut lähteet

  • Yle
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anniina Valtonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuomas Manninen muut analyysit →
Anniina Valtonen Unto Hämäläinen Juha Romakkaniemi Tarja Halonen Emilia Palonen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Vähemmistössä on nyt tukala olla, [...568 sanaa...] että seuraava askel ovat kyyditykset.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →