Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Puolustusministeri varoitti eduskuntaa neljä vuotta sitten: Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa 24 tunnin kuluessa

Yle Uutinen 24.2.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
82
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomen poliittisen johdon kyvykkyydestä ja ennakointikyvystä kriisin edessä. Vaikka aiheena on Venäjän hyökkäys, painopiste on suomalaisten ministerien muisteluissa ja heidän toiminnassaan, mikä normalisoi kuvaa Suomesta aktiivisena ja valmistautuneena toimijana.

Uutinen Yle Totti Toivonen · 24.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti valtionjohdon ja ministerien, mikä rajaa tarkastelun hallinnon toimintaan.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta painottaa vahvasti ministerien omaa kertomusta onnistuneesta varautumisesta. Se ei sisällä kriittistä tarkastelua tai muita näkökulmia, mutta genrenä muistelutyyppinen haastattelu selittää tämän.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy valtionjohdon toiminnan kuvaamiseen kriisitilanteessa. Siinä ei ole ideologista latausta, vaan se raportoi entisten ministerien muisteluita, mikä on luonteeltaan vahtikoira-tyyppistä tai historiallista raportointia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen poliittisen johdon toimintakyky
  • Varautumisen onnistuminen

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu varautumisen puutteista tai muista näkökulmista puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa vain valtionjohdon toiminta korostuu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Asiallinen sävy, joka vetoaa kriisin vakavuuteen.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan ministerien muistoja hyökkäyksen alkamisesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu haastateltavien omiin kokemuksiin kriisin alkamisesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa ministeri kertoo varoituksestaan.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko luo dramaattisen mielikuvan varoituksesta, vaikka sisältö on ministerien muistelua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvailee haastattelun sisältöä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on muistelujuttu, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.

5 JSN-arvio 82/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

82
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Ylen Aamu) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen ei ole tarpeen muistelujutussa, mutta kriittinen perspektiivi puuttuu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu perustuu haastatteluun, joka on tyypillistä uutisointia, mutta ei tarjoa uutta analyyttista tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Suomen valtionjohdon toimintakyvyn ja varautumisen korostamista, vahvistaen kuvaa vastuullisesta ja tilanteen tasalla olleesta päätöksenteosta.
Pelissä Valtionjohdon toimintakyvyn osoittaminen vs. kriisin inhimillinen tragedia. Juttu käsittelee pääosin edellistä, keskittyen ministerien muistelmiin ja hallinnon toimintaprosesseihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen poliittisen johdon toiminta kriisin alkaessa oli esimerkillistä ja oikea-aikaista. ”Lähdettiin toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty vahvasti poliittiselle johdolle, joka hallitsee tilannetta. ”Suomen valtionjohto säilytti toimintakykynsä”
Kuka saa äänen Äänessä ovat entiset ministerit, joiden näkökulma hallitsee narratiivia. ”Kaikkonen kertoo Ylen aamussa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa Suomen poliittisen johdon kyvykkyydestä ja ennakointikyvystä kriisin edessä. Vaikka aiheena on Venäjän hyökkäys, painopiste on suomalaisten ministerien muisteluissa ja heidän toiminnassaan, mikä normalisoi kuvaa Suomesta aktiivisena ja valmistautuneena toimijana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli julkaistaan juuri nyt neljä vuotta tapahtumien jälkeen (vaikka todellisuudessa hyökkäys alkoi 2022, eli kaksi vuotta sitten). Tämä voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen vahvistaa kansallista narratiivia Suomen turvallisuuspoliittisesta valmiudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Totti Toivonen muut analyysit →
politiikka kotimaa Antti Kaikkonen Pekka Haavisto Sauli Niinistö Venäjä Ukraina
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • Antti Kaikkonen
  • Pekka Haavisto
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Entiset ministerit Antti Kaikkonen ja [...224 sanaa...] vain sodan kylmät kasvot näkyvät”

Sisältö haettu
8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →