← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukrainan sota | Jarno palasi sodasta Ukrainasta, mutta hänen kehonsa ei tiedä sitä

Helsingin Sanomat Reportaasi 14.7.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin vapaaehtoisena sotineen nuoren miehen kokemuksia sodan jälkeisestä sopeutumisesta. Lukijalle välittyy kuva sodan jättämistä näkymättömistä arvista, jotka jatkuvat rintamalinjojen ulkopuolella, korostaen inhimillistä kärsimystä ilman poliittista analyysia.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille John Helin · 14.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee sotaa yksilön psyykkisen kokemuksen kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on inhimillinen reportaasi, joka ei pyri poliittiseen vaikuttamiseen. Vinouma on vähäinen ja rajoittuu aiheen valintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee sodan jälkeistä traumakokemusta inhimillisestä näkökulmasta ilman ideologista kehystä tai poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sodasta palaavan vapaaehtoisen inhimillinen kokemus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei käsittele laajemmin vapaaehtoisten tukea tai viranomaispalveluita. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten yhteiskunta tukee sodasta palaavia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tunnelman kuvaus Anekdootti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Huoli
Suru / myötätunto

Myötätunto sodasta palaavan nuoren miehen psyykkistä tilaa kohtaan.

Huoli

Huoli sodan jättämistä jäljistä ihmismieleen.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan elävästi Jarnon kokemaa paniikkia ja hiljaisuutta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäisen henkilön tarina yleistää sodan vaikutuksia.

Tunnevetoaminen on reportaasille tyypillistä ja perusteltua, sillä artikkelin tarkoitus on välittää inhimillinen kokemus.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kuvaa artikkelin ytimen tarkasti: "Jarno palasi sodasta Ukrainasta, mutta hänen kehonsa ei tiedä sitä"

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on emotionaalisesti latautunut ja herättää uteliaisuutta, mutta kuvaa artikkelin sisältöä oikein: "Jarno palasi sodasta Ukrainasta, mutta hänen kehonsa ei tiedä sitä"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kuvaileva ja inhimillinen, ei poliittisesti latautunut.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on henkilökuva, jossa ei kritisoida ketään.

5 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu, kyseessä on selkeä reportaasi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Henkilökohtainen tarina on tyypillinen, mutta hyvin kirjoitettu.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sodasta palaavien vapaaehtoisten inhimillistä näkyvyyttä ja yhteiskunnallista ymmärrystä traumaperäisistä oireista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan ymmärtävän sodan aiheuttamat psyykkiset vaikutukset itsestäänselvyytenä. ”Keho valmistautui vaaraan, jota ei enää ollut olemassa.”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy yksinomaan Jarnon kokemukseen. ”Jarno istui hiljaisessa loppukesän hämärässä”
Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli

Artikkeli nostaa esiin vapaaehtoisena sotineen nuoren miehen kokemuksia sodan jälkeisestä sopeutumisesta. Lukijalle välittyy kuva sodan jättämistä näkymättömistä arvista, jotka jatkuvat rintamalinjojen ulkopuolella, korostaen inhimillistä kärsimystä ilman poliittista analyysia.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa olevan osa laajempaa henkilökuvasarjaa, jonka tarkoituksena on inhimillistää Ukrainan sodan vaikutuksia suomalaisille lukijoille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jarno laajempi kuva Katso kirjoittajan John Helin muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Jarno lähti 21-vuotiaana vapaaehtoisena sotimaan [...76 sanaa...] vielä kaukana etelässä, Ukrainan rintamalla.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →