Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: 24-vuotias suomalaismies perusti ”veljeskunnan”, jossa naisia haukutaan horoiksi

Ilta-Sanomat Uutinen 27.3.2026
Pisteet – Ei laskettavissa Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää 24-vuotiaan somevaikuttajan toiminnan osaksi laajempaa, ulkomailta kopioitua ja algoritmien ruokkimaa manosfääri-ilmiötä. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on ensisijaisesti huomiotalouteen perustuva bisnesmalli, jossa naisviha ja radikaalit väitteet ovat keinoja sitouttaa yleisöä, eivät välttämättä vaikuttajien aitoja mielipiteitä.

Uutinen Ilta-Sanomat Samppa Rautio · 27.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee ilmiötä rakenteellisena ongelmana, jossa algoritmit ja sosiaaliset paineet luovat markkinaraon vihamieliselle sisällölle.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja pyrkii selittämään ilmiötä useasta näkökulmasta asiantuntijoiden avulla. Vaikka aihe on latautunut, artikkeli ei sorru demonisoimaan kohdettaan vaan pyrkii analysoimaan ilmiön taustoja.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ilmiötä yhteiskunnallisena ja sosiaalisena haasteena ilman selkeää puoluepoliittista agendaa. Se neutraloi aihetta asiantuntijoiden kommenteilla.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Manosfääri-ilmiön haitallisuus nuorille miehille
  • Huomiotalouden ja algoritmien vastuu vihapuheen leviämisessä

Kritisoidut tahot

  • 24-vuotias somevaikuttaja
  • Manosfääri-vaikuttajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi nuoret miehet kokevat tarvetta tällaisille yhteisöille, jää osittain pintapuoliseksi. — Lukija voisi ymmärtää ilmiön syitä paremmin, jos yhteiskunnallisia tekijöitä avattaisiin syvemmin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavetoaminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli nuorten miesten sokaistumisesta naisvihamieliselle sisällölle.

Epäluottamus

Kriittinen suhtautuminen vaikuttajan lupauksiin ja motiiveihin.

Latautunut kieli

Vaikuttajan käyttämän kielen lainaaminen luo voimakkaan kontrastin.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma 'eliitti' vs. 'talonpojat' ja 'horot' luo konfliktia.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se käsittelee yhteiskunnallisesti haitallista ilmiötä ja sen vaikutuksia nuoriin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee kyseistä 'veljeskuntaa'.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää provokatiivista kieltä herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vahvaa termiä 'horo' kuvaamaan vaikuttajan kieltä, mikä lataa otsikon välittömästi.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi polarisoivasta ilmiöstä, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan analyyttinen.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vaikuttajaa on lähestytty, mutta hän asetti ehdon, jota toimitus ei voinut hyväksyä journalististen periaatteiden vuoksi.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli avaa ajankohtaista ja kasvavaa ilmiötä suomalaisessa kontekstissa.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee yhteiskunnallista keskustelua ja asiantuntijoiden (kuten Joonas Pesosen) pyrkimystä valistaa nuoria miehiä manosfääri-ilmiön haitallisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että manosfääri-sisältö on itsessään vaarallista ja haitallista, eikä kyseenalaista tätä lähtökohtaa. ”nuorille miehille suunnattu vaarallinen somesisältö huolestuttaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Algoritmit esitetään toimijoina, jotka ohjaavat sisällön leviämistä ja suosivat radikaaleja näkemyksiä. ”sosiaalisen median algoritmit suosivat vahvoja tunteita herättäviä sisältöjä”
Kuka saa äänen Asiantuntija Joonas Pesonen saa laajan puheenvuoron, kun taas 24-vuotias vaikuttaja jää etäiseksi ja hänen haastattelunsa epäonnistuu. ”seksuaaliterapeutti ja somevaikuttaja Joonas Pesonen sanoo”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää 24-vuotiaan somevaikuttajan toiminnan osaksi laajempaa, ulkomailta kopioitua ja algoritmien ruokkimaa manosfääri-ilmiötä. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on ensisijaisesti huomiotalouteen perustuva bisnesmalli, jossa naisviha ja radikaalit väitteet ovat keinoja sitouttaa yleisöä, eivät välttämättä vaikuttajien aitoja mielipiteitä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena myös vähentää kyseisen vaikuttajan saamaa huomiota 'vihakatsomisen' (hate watching) kautta, sillä jutun sävy on vahvasti varoittava ja ilmiötä dekonstruoiva.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Vaikuttajan käyttämien termien toistaminen artikkelissa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Netflix laajempi kuva → Katso kirjoittajan Samppa Rautio muut analyysit →
Netflix Ilta-Sanomat Andrew Tate työelämä politiikka Joni Takala Esko Nieminen Joonas Pesonen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Digitoday

Tiedot tästä analyysistä

”Maksimoi horot, maksimoi tulot, maksimoi [...1280 sanaa...] vain toimituksen tietoon. LähetäLue käyttöehdot

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →