Suomen Venäjä-raportti Venäjän tulevaisuudesta
Suomen ministeriöiden yhteishankkeessa on laadittu neljä skenaariota Venäjän kehityksestä vuoteen 2045 varautumisen tueksi.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Raportti: Venäjää odottaa hidas kurjistuminen – sotaa voidaan rahoittaa vielä pitkään
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
- TypeSafe Jev32
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli välittää kuvan Venäjästä, joka kykenee jatkamaan sotaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta, mutta jonka siviiliyhteiskunta on ajautumassa hitaaseen näivettymiseen. Lukijalle jää vaikutelma, että Venäjän talouspolitiikka on kääntymässä kohti valtionhallintoista ja yksityistä sektoria näivettävää mallia, mikä tekee maasta pitkällä aikavälillä epävakaamman.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen ja rajoittuu siihen, että se nojaa vain yhteen lähteeseen (viranomaisraportti) ilman laajempaa keskustelua tai vastakkaisia näkemyksiä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisraportin havainnot neutraalisti. Se ei aja ideologista agendaa, vaan välittää asiantuntija-arvion, mikä on journalistisesti tasapainoista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän talouden pitkän aikavälin heikentyminen
- Sodan rahoituksen jatkuvuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu tai muiden talousasiantuntijoiden näkemykset puuttuvat. — Lukija saa vain yhden näkökulman Venäjän talouden tilasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Yhden lähteen käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja taloudellisiin realiteetteihin.
Latautunut kieli
Sana 'kurjistuminen' luo negatiivisen mielikuvan talouden tilasta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportin sisältöön, ei tarkoitukselliseen manipulointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa raportin keskeistä sanomaa: 'Raportti: Venäjää odottaa hidas kurjistuminen'.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää raportin keskeisen sanoman.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko kuvaa raportin sisältöä neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi taloudellisista näkymistä.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli referoi viranomaisraporttia, ei kohdista kritiikkiä yksittäiseen henkilöön.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportin pohjalta.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä vain yksi raportti on äänessä.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on suora referaatti julkaistusta raportista, eikä sisällä uutta omaa tutkimusta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Raportin kehystys palvelee suomalaista turvallisuus- ja ulkopolitiikan hallintoa, sillä se tarjoaa analyyttisen perustelun Venäjän taloudellisen kestävyyden rajoitteille ja sodan pitkäaikaisvaikutuksille.
Pelissä
Venäjän sotilaallinen toimintakyky vs. siviiliyhteiskunnan taloudellinen vakaus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen sodan aiheuttamia rakenteellisia vaurioita.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän talouden kurjistuminen on suora ja väistämätön seuraus sodasta. ”siviilitalous kurjistuu”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksenteon vastuu ja syy-seuraussuhteet on häivytetty passiiviin tai raportin ääneen. ”Venäjää odottaa hidas kurjistuminen”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa yksinomaan suomalaisten ministeriöiden teettämään raporttiin ilman muita ääniä. ”Suomen puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön teettämän raportin mukaan”
Tunnelma
Realismi
Artikkeli välittää kuvan Venäjästä, joka kykenee jatkamaan sotaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta, mutta jonka siviiliyhteiskunta on ajautumassa hitaaseen näivettymiseen. Lukijalle jää vaikutelma, että Venäjän talouspolitiikka on kääntymässä kohti valtionhallintoista ja yksityistä sektoria näivettävää mallia, mikä tekee maasta pitkällä aikavälillä epävakaamman.
8 Tilastokytkos
85/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli esittää konkreettisia lukuja Venäjän taloudesta, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Venäjän valtionvelka suhteessa BKT:hen
- Venäjän kansallisen hyvinvointirahaston varat
Suositellut lähteet
- IMF
- World Bank
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →