Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjällä leviää hurja kertomus ”suomalaisesta räjähteestä” – FSB kertoo estäneensä iskut Krimin sillalle

Ilta-Sanomat Uutinen 16.7.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa Venäjän valtiollisen median levittämän narratiivin epäloogisuudet ja ristiriidat. Lukijalle välittyy kuva tarkoituksellisesta propagandasta, jossa Suomi pyritään kytkemään terrorismin tukemiseen ilman todisteita.

Uutinen Ilta-Sanomat Arja Paananen · 16.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Näkökulma on analyyttinen ja kriittinen suhteessa Venäjän valtiolliseen mediaan.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on faktapohjainen analyysi disinformaatiosta. Vinouma on vähäinen, koska se perustuu Venäjän omien lähteiden sisäisten ristiriitojen osoittamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli noudattaa journalistista vahtikoiratehtävää purkamalla disinformaatiota. Se ei aja ideologista agendaa, vaan tarkastelee väitteiden todenperäisyyttä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän väitteiden epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi Venäjä kohdistaa disinformaatiota juuri Suomeen, puuttuu. — Lukija saisi paremman ymmärryksen hybridivaikuttamisen laajemmista tavoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktantarkistus Kriittinen analyysi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herättää epäluottamusta venäläistä uutisointia kohtaan.

Ironia tai sarkasmi

Käytetään osoittamaan väitteiden järjettömyys.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska se palvelee disinformaation purkamista ja lukijan medialukutaidon kehittämistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Venäjän väitteitä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'hurja' herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi Venäjän väitteen neutraalisti ilman omaa latausta.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi disinformaatiosta.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee Venäjän valtiollisen median väitteitä, ei yksittäistä nimettyä henkilöä, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen osoittamalla ristiriidat.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli tekee itsenäistä analyysia venäläisestä mediasta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää Venäjän valtiollisen median käyttämää disinformaatiota ja sen rakenteellisia epäjohdonmukaisuuksia.
Pelissä Venäjän valtiollisen median uskottavuus vs. disinformaation torjunta. Juttu käsittelee jälkimmäistä osoittamalla väitteiden epäjohdonmukaisuudet.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan ymmärtävän, että kyseessä on venäläinen disinformaatiokampanja, eikä se tarvitse erillistä todistelua. ”Venäjällä leviää hurja kertomus”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän turvallisuuspalvelun ja median toimijuus korostuu, kun taas väitettyjen 'suomalaisten räjähteiden' alkuperä jää täysin hämäräksi. ”Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoo löytäneensä”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa venäläisiä lähteitä vain osoittaakseen niiden sisäiset ristiriidat. ”Komsomolskaja Pravda -lehden mukaan kyseessä oli harvinainen, Suomessa valmistettu plastinen räjähdysaine”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli paljastaa Venäjän valtiollisen median levittämän narratiivin epäloogisuudet ja ristiriidat. Lukijalle välittyy kuva tarkoituksellisesta propagandasta, jossa Suomi pyritään kytkemään terrorismin tukemiseen ilman todisteita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Venäjän median tarkoituksena ollut nimenomaan Suomen maineen vahingoittaminen osana laajempaa hybridivaikuttamista, kun suomalaisvalmisteisia räjähteitä on nostettu narratiivin keskiöön.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vadym Jermolajev laajempi kuva → Katso kirjoittajan Arja Paananen muut analyysit →
Vadym Jermolajev Ulkomaat Komsomolskaja Pravda Suomi Venäjä Ukraina FSB Vitali Zhykovytsh politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoo löytäneensä [...435 sanaa...] perheen talon edustalle kesäkuun lopussa.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →