Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Vain diktatuureissa eletään koko ajan sotatilassa

Yle Kolumni 9.11.2025
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja varoittaa, että sotaretoriikan normalisointi kaventaa yhteiskunnallista liikkumavaraa ja voi johtaa itseään toteuttavaan ennustukseen. Lukijalle välittyy viesti, että sodan ja rauhan käsitteiden hämärtäminen on vaarallista, koska se antaa julkiselle vallalle perusteita rajoittaa kansalaisoikeuksia.

Kolumni Yle · 9.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta sotatieteilijän näkökulmasta, painottaen käsitteellistä tarkkuutta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen. Kirjoittaja valikoi näkökulmia, jotka tukevat hänen teesinsä sotaretoriikan vaaroista, ja sivuuttaa vastakkaiset turvallisuuspoliittiset perustelut. Koska kyseessä on kolumni, subjektiivisuus on odotettua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi vallitsevaa turvallisuuspoliittista retoriikkaa, mutta ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Hän puolustaa oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa, mikä on yleispoliittinen kanta. Ideologista suuntaa ei voida määrittää, vaan kyseessä on asiantuntijan kriittinen puheenvuoro.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotaretoriikan vaarallisuus demokratialle
  • Sodan ja rauhan juridisen erottelun tärkeys

Kritisoidut tahot

  • Sotaretoriikan kannattajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi turvallisuuspoliittinen konteksti, miksi sotaretoriikka on yleistynyt (esim. Venäjän toimien arvaamattomuus). — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi viranomaiset ja media ovat muuttaneet kielenkäyttöään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli siitä, että sotaretoriikka muuttaa yhteiskunnan toimintatapoja ja kaventaa demokratiaa.

Realismi

Vetoaminen juridisiin ja sotatieteellisiin määritelmiin tunteiden sijaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sotahysteria' ja 'löysät sotapuheet' käyttö.

Ironia tai sarkasmi

Viittaukset aiempaan keskusteluun ironisella sävyllä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan argumentaatiota. Se ei ole manipuloivaa, vaan osa kolumnin retorista tyyliä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä ja pääargumenttia.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'sotaretoriikan kannattajat' ja 'realistisen varautumisen' kannattajat, mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 4/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kirjoittaja vetoaa asiantuntijuuteen eikä kansa-eliitti-asetelmaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on yleistä yhteiskunnallista arviointia, eikä se kohdistu yksittäiseen henkilöön tavalla, joka edellyttäisi vastinetta.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja perustelee näkemyksensä sotatieteellisillä määritelmillä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — vaikka kyseessä on kolumni, kirjoittaja kritisoi suoraan tahoja, jotka vaativat kovempia otteita, ilman että näiden perusteluja avataan.
6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo esiin sotatieteellisen näkökulman, joka poikkeaa valtavirran turvallisuuspoliittisesta uutisoinnista.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka vastustavat turvallisuuspoliittisen keskustelun militarisoitumista ja haluavat säilyttää tarkan rajan sodan ja rauhan välillä.
Pelissä Turvallisuuspoliittinen varautuminen vs. oikeusvaltioperiaatteiden säilyttäminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, varoittaen sotaretoriikan vaikutuksista demokratiaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sotaretoriikan koventuminen on tietoinen valinta, eikä esimerkiksi luonnollinen reaktio muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. ”miksi sodan ja rauhan rajaa pitäisi tarkoituksellisesti hämärtää”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijat, jotka vaativat kovempia otteita, esitetään epämääräisenä massana, jolloin heidän perustelujensa painoarvo häivytetään. ”vaadittiinkin venäläiskoneiden alas ampumista”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijarooliaan auktoriteettina, mutta sivuuttaa ne turvallisuuspoliittiset asiantuntijat, jotka perustelevat kovempaa retoriikkaa Venäjän toimilla. ”Minun on vaikea ymmärtää, miksi sodan ja rauhan rajaa pitäisi tarkoituksellisesti hämärtää”
Tunnelma Huoli, Realismi

Kirjoittaja varoittaa, että sotaretoriikan normalisointi kaventaa yhteiskunnallista liikkumavaraa ja voi johtaa itseään toteuttavaan ennustukseen. Lukijalle välittyy viesti, että sodan ja rauhan käsitteiden hämärtäminen on vaarallista, koska se antaa julkiselle vallalle perusteita rajoittaa kansalaisoikeuksia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri nyt korostaa sodan ja rauhan juridista eroa, kun virallinen turvallisuuspolitiikka painottaa hybridivaikuttamisen jatkumoa — tämä voi heijastaa akateemista pyrkimystä palauttaa käsitteellistä selkeyttä keskusteluun, joka on muuttunut tunneperäiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Kirjoittaja käyttää sotatieteilijän statustaan argumenttiensa tueksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Viro laajempi kuva →
Viro Nato Suomi Ilmari Käihkö Helsingin Sanomat Puola Venäjä Sauli Niinistö politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sodat
  • sota-aika
  • Venäjä
  • aseelliset konfliktit
  • Venäjän hyökkäys
  • väkivalta
  • Ilmari Käihkö
  • kolumnit

Tiedot tästä analyysistä

Suomi ei ole sodassa. Siksi [...583 sanaa...] tuppaa vallitsemaan koko ajan sotatila._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →