Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: IL paljastaa: Schengen-alue vuotaa – Näin venäläisiä ramppaa nyt Eurooppaan

Iltalehti Uutinen 2.6.2026
Pisteet
44
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Schengen-alueen turvallisuusaukosta, jossa Ranskan, Italian ja Espanjan viisumikäytännöt nähdään ristiriidassa Venäjän hyökkäyssodan ja yleisen turvallisuustilanteen kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Schengen-alueen sisäinen vapaa liikkuvuus mahdollistaa Venäjän tiedustelupalveluiden toiminnan, vaikka Suomi ja Baltian maat ovat omaksuneet tiukemman linjan.

Artikkeli raportoi EU-raportin tilastoja, mutta kehystää ne vahvasti tiedustelulähteiden kautta esitetyksi turvallisuusuhaksi.

Uutinen Iltalehti Lauri Nurmi · 2.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee aihetta turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, joka kyseenalaistaa EU-maiden viisumikäytännöt.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti nimettömiin tiedustelulähteisiin ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'sabotöörejä', 'salamurhaajia'). Vaikka tilastotiedot esitetään, niiden ympärille rakennettu kehys on yksipuolinen.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli korostaa kansallista turvallisuutta ja arvostelee EU-maiden löysää viisumipolitiikkaa, mikä on tyypillistä oikeistolaiselle turvallisuuspoliittiselle kehystykselle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäläisturismin aiheuttama turvallisuusuhka
  • Schengen-maiden välinen epäyhtenäisyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ranskan, Italian ja Espanjan perustelut viisumien myöntämiselle puuttuvat. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi nämä maat toimivat kuten toimivat, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
  • Tausta Viisumien myöntämisen lailliset ja hallinnolliset perusteet puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, onko viisumien myöntäminen EU-sääntöjen mukaista vai ei.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Paheksunta / viha
Pelko

Pelko sabotaasista ja salamurhista Schengen-alueella.

Paheksunta / viha

Paheksunta Ranskan, Italian ja Espanjan viisumikäytäntöjä kohtaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo mielikuvan vuotavasta rajasta.

Latautunut kieli

Sanojen 'sabotööri' ja 'salamurhaaja' käyttö luo uhkakuvia.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa Suomen ja Baltian maat vastakkain muiden EU-maiden kanssa.

Tunnevetoaminen on voimakasta, sillä se käyttää turvallisuusuhkia lukijan pelon herättämiseksi ilman, että raportin sisältöä tai viisumiprosessien todellista valvontaa avataan syvällisemmin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee viisumien myöntämistä ja turvallisuusuhkia.

Klikkihoukutus: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää paljastus-kieltä ja dramatisoi tilanteen sanalla 'vuotaa'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'vuotaa' luo mielikuvan hallitsemattomasta ja vaarallisesta tilanteesta.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun Suomen/Baltian ja muiden EU-maiden välille.

Populismi: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 58 pisteellä.

 Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Artikkeli käyttää 'eliitti'-tyyppistä asetelmaa, jossa EU-johto tai tietyt maat toimivat vastoin kansallista turvallisuutta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa kritisoidaan suoraan, mutta niille ei ole annettu mahdollisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 40/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli viittaa konkreettiseen raporttiin.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on johdonmukaista.

Heikkoudet

  • JO 21: Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa kritisoidaan, mutta niitä ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittajan kanta ja lähteiden arviot sekoittuvat uhkakuvien rakentamiseen.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin kohteilta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu EU-raporttiin, mutta sen tulkinta on vahvasti Iltalehden omaa uhkakuvien rakentamista.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä tahoja, jotka ajavat tiukempia viisumirajoituksia venäläisille EU-tasolla, korostamalla turvallisuusuhkaa ja maiden välistä epäyhtenäisyyttä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että venäläisten turistiviisumien myöntäminen on suora turvallisuusriski, jota ei riittävästi valvota. ”Tiedustelua tuntevat lähteet arvioivat, että Venäjän tiedustelupalveluiden on helppoa lähettää sabotöörejä ja salamurhaajia Schengen-alueelle.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta viisumien myöntämisestä ja mahdollisista turvallisuusriskeistä kohdistetaan Ranskalle, Italialle ja Espanjalle, mutta päätöksentekoprosessin yksityiskohdat jäävät epäselviksi. ”Ranska, Italia ja Espanja myöntävät avokätisesti venäläisille turistiviisumeita.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain nimettömät tiedustelulähteet, jotka vahvistavat artikkelin uhkakuvaa. ”Lähteet arvioivat Iltalehdelle, että raportti on luokiteltu salaiseksi, koska sen sisältämät tiedot todistavat, että venäläisten on helppoa päästä turisteina Schengen-alueelle.”
Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa kuvaa Schengen-alueen turvallisuusaukosta, jossa Ranskan, Italian ja Espanjan viisumikäytännöt nähdään ristiriidassa Venäjän hyökkäyssodan ja yleisen turvallisuustilanteen kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Schengen-alueen sisäinen vapaa liikkuvuus mahdollistaa Venäjän tiedustelupalveluiden toiminnan, vaikka Suomi ja Baltian maat ovat omaksuneet tiukemman linjan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan vuoden 2025 tilastot ja vertaa niitä pandemia-aikaan, mikä saattaa korostaa kasvun merkitystä enemmän kuin jos vertailu tehtäisiin pidemmällä aikavälillä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään uhkaavia termejä kuten 'sabotöörejä' ja 'salamurhaajia'.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Korostetaan venäläisten turistien aiheuttamaa turvallisuusriskiä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin tilastollisiin väittämiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Schengen-viisumien myöntämistilastot 2025
  • Venäjän kansalaisten matkailu EU-alueella

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • Euroopan komissio
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lauri Nurmi muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Ranska Italia Espanja Schengen-alue Venäjä Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Matkustaminen
  • Kreikka
  • Kansainvälinen politiikka
  • Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset
  • Baltian maat

Tiedot tästä analyysistä

Ranska, Italia ja Espanja myöntävät [...476 sanaa...] intialaisille, turkkilaisille, venäläisille ja marokkolaisille.

Sisältö haettu
2.6.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella