Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Löytyisikö eduskunnasta uusi hallituskokoonpano?

Yle Analyysi 6.11.2015
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini45
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa poliittisesta umpikujasta, jossa hallituksen hajoaminen johtaisi joko toimintakyvyttömään enemmistöön tai ennenaikaisiin vaaleihin. Lukijalle välittyy viesti, että hallitusyhteistyön jatkaminen on ainoa realistinen vaihtoehto, sillä oppositiopuolueiden mukaanotto tai uuden enemmistön muodostaminen nähdään epätodennäköisinä.

Analyysi Yle Kimmo Henriksson · 6.11.2015 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Politiikan toimittajan analyysi eduskunnan voimasuhteista.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Analyysi on sävyltään asiallinen, mutta kehystää hallituksen jatkuvuuden ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi. Toimittajan oma arvio 'mahdottomuudesta' ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi vallitsevaa tilannetta vahtikoiran roolissa. Vaikka se painottaa hallituksen jatkuvuutta, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan arvioi parlamentaarisia realiteetteja.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen jatkuvuuden välttämättömyys
  • Vaihtoehtoisten hallituspohjien epärealistisuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Oppositiopuolueiden suora näkemys hallitusyhteistyön mahdollisuudesta puuttuu. — Lukija saa vain toimittajan arvion siitä, miksi oppositio ei halua hallitukseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli hallituksen hajoamisesta ja sen seurauksista.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen hajoamisen uhka luo jännitteen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan poliittiseen tilanteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa pohditaan hallituskokoonpanon löytymistä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on kysyvä ja informatiivinen, mutta sisältää pienen jännite-elementin: 'Löytyisikö eduskunnasta uusi hallituskokoonpano?'

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa jutun analyyttista luonnetta.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on parlamentaarinen analyysi.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä, analyysi keskittyy eduskunnan voimasuhteisiin.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Oppositiopuolueet mainitaan, mutta niitä ei kuulla suoraan.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu uutisoinnista otsikoinnilla.

Heikkoudet

  • JO 21: Oppositiopuolueiden ääni jää referoiduksi, eikä niille anneta suoraa puheenvuoroa hallituskriisin ratkaisuvaihtoehdoista.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perinteinen poliittinen analyysi, joka toistaa yleisiä parlamentaarisia laskelmia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vallitsevan hallituspohjan säilyttämistä: vaihtoehtojen esittäminen mahdottomina korostaa nykyisen hallituksen välttämättömyyttä kriisin keskellä.
Pelissä Hallituspohjan vakaus vs. ennenaikaiset vaalit. Juttu käsittelee pääosin edellistä, painottaen hallituksen jatkuvuuden vaikeutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen hajoaminen on ensisijaisesti ongelma, joka on ratkaistava eduskunnan sisällä. ”uuden hallituksen muodostaminen ei vaatisi ennenaikaisia vaaleja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vaikeus esitetään passiivisena tilana, jossa vaihtoehdot ovat 'mahdottomia'. ”niin pienellä erotuksella taitaa olla mahdotonta hallita maata”
Kuka saa äänen Pääministeri Sipilän ääni on keskiössä, kun taas oppositiopuolueiden näkemykset referoidaan toimittajan toimesta. ”Sipilä sanoi torstaina, että eduskunnassa on muitakin oppositioryhmiä”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa poliittisesta umpikujasta, jossa hallituksen hajoaminen johtaisi joko toimintakyvyttömään enemmistöön tai ennenaikaisiin vaaleihin. Lukijalle välittyy viesti, että hallitusyhteistyön jatkaminen on ainoa realistinen vaihtoehto, sillä oppositiopuolueiden mukaanotto tai uuden enemmistön muodostaminen nähdään epätodennäköisinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko analyysi kirjoitettu hallituksen sisäisen kriisin ollessa päällä, jolloin toimittajan rooli korostuu hallituksen jatkuvuuden puolustajana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 72/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
72/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa eduskunnan paikkalukuihin, jotka ovat tarkistettavissa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Eduskunnan voimasuhteet 2015

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kimmo Henriksson muut analyysit →
Perussuomalaiset Juha Sipilä kristillisdemokraatit Timo Soini Rkp Alexander Stubb keskusta politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • politiikka
  • Juha Sipilä
  • hallitukset
  • hallituskoalitio
  • puolueet
  • Suomen Keskusta
  • vaalit

Tiedot tästä analyysistä

Toteutuessaan pääministeri Juha Sipilän uhkaus [...216 sanaa...] sopua tuskin syntyisi Sipilän aikataulussa.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →