Analyysi artikkelista: Rapala lopettaa uistinten ja puukkojen tuotannon Suomessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Rapalan tuotannon siirrosta Viroon ja 50 työpaikan menetyksestä. Rivien välistä välittyy yrityksen pyrkimys minimoida päätöksen kielteinen julkisuuskuva korostamalla Vääksyyn jäävää osaamiskeskusta ja vähättelemällä tuotteen alkuperämaan merkitystä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se nojaa vain yrityksen edustajaan. Tämä antaa yrityksen johdolle mahdollisuuden kehystää päätös rationaaliseksi ja työntekijöiden reaktiot vähäpätöisiksi.
Artikkeli käsittelee yrityksen päätöstä ja sen vaikutuksia työpaikkoihin asiallisesti. Vaikka lähteistys painottuu yrityksen johtoon, kyseessä on uutinen yrityksen sisäisestä päätöksestä, eikä artikkeli ota kantaa ideologisiin kysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yrityksen johdon näkökulma tehokkuudesta
- Tuotannon siirron välttämättömyys
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Asianosainen Työntekijöiden suora ääni tai näkemys muutosneuvottelujen kulusta puuttuu. — Lukija saa vain yrityksen johdon version siitä, miten työntekijät kokivat neuvottelut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa taloudellisiin realiteetteihin ja yrityksen tavoitteisiin.
Henkilöstöjohtajan sitaatti vähättelee tuotteen suomalaisuutta, mikä voi herättää lukijassa tunteita.
Tunnevetoaminen on hillittyä. Yrityksen edustajan kommentit pyrkivät rationalisoimaan päätöstä, mikä on tyypillistä kriisiviestinnässä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna3
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Rapala lopettaa uistinten ja puukkojen tuotannon Suomessa"
Otsikko on neutraali ja toteava: "Rapala lopettaa uistinten ja puukkojen tuotannon Suomessa"
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli raportoi yrityksen päätöksestä asiallisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työntekijät ovat kritiikin tai muutoksen kohde, mutta heitä ei ole kuultu suoraan. Henkilöstöjohtaja referoi heidän pettymystään.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumista.
- JO 11: Mielipiteet ja yrityksen selitykset on erotettu faktuaalisista tiedoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; työntekijöiden ääntä ei ole haettu, vaan heidän reaktionsa on suodatettu henkilöstöjohtajan kautta.
6 Omaperäisyys
Perustason uutisointia yrityksen tiedotteen pohjalta, ei omia syventäviä analyysejä.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Rapalan tuotannon siirrosta Viroon ja 50 työpaikan menetyksestä. Rivien välistä välittyy yrityksen pyrkimys minimoida päätöksen kielteinen julkisuuskuva korostamalla Vääksyyn jäävää osaamiskeskusta ja vähättelemällä tuotteen alkuperämaan merkitystä.
Herää kysymys, miksi henkilöstöjohtaja kokee tarpeelliseksi korostaa, etteivät uistimet ole olleet 'made in Finland' -tuotteita – tämä vaikuttaa yrityksen pyrkimykseltä ennakoida ja vaimentaa mahdollista kuluttajien kansallista närkästystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →