Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Kansalaisia kiinnostaa muukin kuin bruttokansantuote
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kyseenalaistaa bruttokansantuotteen aseman yhteiskunnan kehityksen ainoana mittarina ja asettaa sen vastakkain hallituksen määrärahaleikkausten aiheuttaman tilastotuotannon supistamisen kanssa. Lukijalle välittyy viesti, että talouspolitiikka on liian kapeakatseista ja että resurssien karsiminen tarjoaa tilaisuuden siirtyä monipuolisempaan, hyvinvointia painottavaan mittaristoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on mielipidekirjoitus, joten tietty näkökulmallisuus on genren mukaista. Se esittää perustellun argumentin hyvinvointimittareiden puolesta, mutta ei pyri kattavaan tasapainoon bruttokansantuotteen puolustajien kanssa.
Kirjoittajat ajavat arvoliberaalia ja hyvinvointipainotteista näkökulmaa, mutta kyseessä on asiallinen yhteiskunnallinen keskustelunavaus, joka ei sisällä hyökkäävää retoriikkaa. Ideologinen suunta on tunnistettavissa, mutta se pysyy asiallisena.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Bruttokansantuotteen kritiikki
- Hyvinvointimittareiden merkitys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Bruttokansantuotteen merkitystä talouspolitiikan ja kansainvälisen vertailun työkaluna ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi bruttokansantuote on edelleen hallitseva mittari ja mitä haasteita sen korvaamisessa tai täydentämisessä on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Vetoaa järkeen ja tarpeeseen päivittää yhteiskunnan mittareita vastaamaan nykypäivän haasteita.
Korostaa mahdollisuutta kehittää yhteiskunnan seurantaa paremmaksi.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua genren puitteissa; kirjoittajat pyrkivät vakuuttamaan lukijan argumenteilla.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin ydinviestin.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa aiheen ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa retoriikkaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; artikkeli perustuu asiantuntijatiedon ja kansalaismielipiteen käyttöön.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetään kirjoittajien näkemyksiä, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan, joka vaatisi vastineen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista ja kirjoittajat tuovat esiin omat perustelunsa.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta kirjoittajat linkittävät sen ajankohtaiseen keskusteluun Tilastokeskuksen leikkauksista.
7 Rivien välistä
Artikkeli kyseenalaistaa bruttokansantuotteen aseman yhteiskunnan kehityksen ainoana mittarina ja asettaa sen vastakkain hallituksen määrärahaleikkausten aiheuttaman tilastotuotannon supistamisen kanssa. Lukijalle välittyy viesti, että talouspolitiikka on liian kapeakatseista ja että resurssien karsiminen tarjoaa tilaisuuden siirtyä monipuolisempaan, hyvinvointia painottavaan mittaristoon.
8 Tilastokytkos
Artikkeli nojaa talousennusteiden virhemarginaaleihin ja kansalaismielipiteeseen, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini72
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- talousennusteiden tarkkuus Suomessa
- hyvinvointimittarit vs bruttokansantuote
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- OECD
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →