Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Petteri Orpon synkkä yksinpuhelu
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small80
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small50
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kyseessä on satiirinen kolumni, joka ei pyri faktapohjaiseen uutisointiin vaan poliittiseen kommentointiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa käytetään vahvaa ironiaa ja satiiria. Se on yksipuolinen ja kritisoi voimakkaasti kokoomusta ja lobbauskulttuuria, mikä on genrelle tyypillistä, mutta nostaa vinoumapisteitä.
Kirjoittaja kritisoi hallituspuoluetta, mutta tekee sen satiirin keinoin, joka kohdistuu enemmän poliittiseen kulttuuriin ja lobbaukseen kuin ideologiaan. Kirjoittaja ei aja selkeää vasemmistolaista vaihtoehtoa, vaan kyynistä näkökulmaa koko poliittiseen järjestelmään.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittinen lobbaus on läpinäkymätöntä ja kyseenalaista
- Kokoomuksen 'kykypuolue'-imago on murentunut
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Helsinki Garden -hankkeen varsinaiset faktat ja perustelut puuttuvat. — Lukija saa vain satiirisen kuvan hankkeesta ilman mahdollisuutta arvioida sen todellisia perusteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja välittää turhautumista poliittisen pelin tylsyyteen ja läpinäkymättömyyteen.
Teksti huokuu epäluottamusta poliittisia toimijoita kohtaan.
Koko teksti on kirjoitettu ironiseen sävyyn, jossa kirjoittaja asettuu pääministerin rooliin.
Käyttää vahvoja ilmauksia kuten 'kiitti vitusti' ja 'futiili eksistenssi'.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa, mutta se on manipuloivaa, koska se pyrkii naurunalaisistamaan kohteensa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa kolumnin sisältöä, joka on kirjoittajan satiirinen tulkinta pääministerin tilanteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen kolumnin luonteesta, mutta käyttää provokatiivista termiä 'synkkä yksinpuhelu'.
Sana 'synkkä' lataa otsikon negatiivisuudella.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Teksti luo vastakkainasettelua 'meidän' (kansa/lobbarit) ja 'heidän' (poliittinen eliitti) välille, mutta satiirinen sävy pehmentää polarisaatiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Tekstissä on selkeitä populistisia elementtejä, kuten eliitin (lobbarit, poliitikot) vastustaminen ja kansan (tavallinen ihminen) näkökulman korostaminen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jan Vapaavuorta ja Petteri Orpoa kritisoidaan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikin kohteita ei ole kuultu, mutta kolumnin genressä tämä on sallittua.
6 Omaperäisyys
Kirjoittajan tyyli on tunnistettava ja omaperäinen satiirinen ote.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja käyttää Petteri Orpon roolia satiirisena välineenä kritisoidakseen kokoomuksen lobbauskulttuuria ja poliittista kieltä. Rivien välistä välittyy syvä epäluottamus poliittista eliittiä ja erityisesti Jan Vapaavuoren kaltaisia taustavaikuttajia kohtaan. Artikkeli normalisoi ajatuksen, että politiikka on pohjimmiltaan läpinäkymätöntä peliä, jossa julkisuuskuva ja todelliset tavoitteet ovat täysin erillään.
Herää kysymys, onko kolumnin tarkoituksena vain viihteellinen satiiri vai pyrkiikö se tietoisesti heikentämään luottamusta kokoomuksen kykyyn hallita lobbausprosesseja. Teksti vaikuttaa olevan suunnattu lukijakunnalle, joka on jo valmiiksi kriittinen nykyistä hallituspolitiikkaa kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää vahvasti arvolatautuneita ilmauksia poliittisten vastustajien ja toimijoiden kuvaamiseen.
Suora pilkka
Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.
-
Kohde: Jan Vapaavuori
Jan Vapaavuori oli niin surkea lobbari, että liian moni alkoi välittää.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →