Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä sai jäätävän kuitin ja märkää rättiä

Iltalehti Uutinen 30.1.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Yhteenkuuluvuus, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa Ukrainan sodan tapahtumia tavalla, joka asettaa Ukrainan johdon aktiiviseksi ja aloitteelliseksi toimijaksi, kun taas Venäjän viestintä esitetään epäselvänä ja ristiriitaisena. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan ja lännen välisestä tiiviistä yhteistyöstä, samalla kun Venäjän kansainvälinen eristyneisyys ja vaatimusten hylkääminen korostuvat.

Uutinen Iltalehti · 30.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa kansainvälisen diplomatian ja suurvaltapolitiikan näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen leipätekstiltään, mutta otsikon voimakas kieli ja Ukrainan hallinnon näkökulman korostaminen luovat vinouman. Vastapuolen (Venäjä) ääni jää referoinnin tasolle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan tapahtumista vallitsevan länsimaisen konsensuksen mukaisesti. Vaikka sävy on Ukrainaa tukeva, se noudattaa uutismedian vahtikoiraroolia raportoidessaan sodan osapuolten viestinnästä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan näkökulma sodan diplomaattisiin käänteisiin
  • Venäjän toiminnan epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus Venäjän näkemyksille rauhanneuvotteluista puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan neuvottelujen epäonnistumisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli otsikossa Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Yhteenkuuluvuus Epäluottamus
Yhteenkuuluvuus

Korostetaan Ukrainan ja lännen (Musk, YK) välistä yhteistyötä.

Epäluottamus

Venäjän ilmoitusten ja tulitaukoehdotusten epäluotettavuus.

Provokatiivinen otsikko

Otsikon kieli on dramatisoivaa.

Latautunut kieli

Sanojen 'kuitin' ja 'märkää rättiä' käyttö.

Tunnevetoaminen on rajoittunut otsikkoon, kun taas itse uutisteksti pysyy asiallisena raportointina.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko viittaa Zelenskyin kuittiin, mikä käsitellään tekstin loppupuolella.

Klikkihoukutus: 85/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vahvaa, tunteisiin vetoavaa kieltä, joka ei suoraan kerro uutisen sisältöä.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää ilmaisua 'jäätävän kuitin ja märkää rättiä', joka on epäasiallinen ja vastakkainasettelua korostava.

Kärjistys: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi sodan osapuolten välisestä jännitteestä, mutta ei itse kiihdytä sitä.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustajat on mainittu, mutta heidän näkemyksensä on referoitu muiden lähteiden kautta.

5 JSN-arvio 63/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat ja mielipiteet erotettu leipätekstissä.
  • JO 7: Käytetty useita lähteitä (Reuters, AFP, Kyiv Independent).
  • JO 7: Lähteiden nimeäminen on asianmukaista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ei vastaa uutisen asiallista sävyä.
  • JO 15: Otsikon kieli on liian latautunutta uutiseen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perinteinen uutiskooste sodan tapahtumista.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan hallinnon narratiivia, jossa Venäjän toimia ja vaatimuksia kyseenalaistetaan ja Ukrainan diplomaattisia avauksia korostetaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän toiminta Ukrainassa on yksiselitteisesti hyökkäyssota, jota tulee arvioida kansainvälisen oikeuden ja Ukrainan suvereniteetin näkökulmasta. ”Kiina viittaa 'Ukrainan kriisillä' Venäjän laajamittaiseen hyökkäyssotaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus kuvataan usein passiivisena tai epäluotettavana, kun taas Ukrainan johto esitetään aktiivisena neuvottelijana. ”Zelenskyin kutsu on vastaus Kremlille, joka ehdotti aiemmin tällä viikolla, että Zelenskyi matkaisi Moskovaan neuvotteluihin.”
Kuka saa äänen Ukrainalaiset virkamiehet ja länsimaiset toimijat saavat suoran äänen, kun taas Venäjän edustajien viestintä referoidaan usein epäselvyyksien kautta. ”Zelenskyi sanoo, että Venäjä on lähes täysin pidättäytynyt iskemästä Ukrainan energialaitoksiin tänään perjantaina 30. tammikuuta alkaen.”
Tunnelma Yhteenkuuluvuus, Epäluottamus

Artikkeli kokoaa Ukrainan sodan tapahtumia tavalla, joka asettaa Ukrainan johdon aktiiviseksi ja aloitteelliseksi toimijaksi, kun taas Venäjän viestintä esitetään epäselvänä ja ristiriitaisena. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan ja lännen välisestä tiiviistä yhteistyöstä, samalla kun Venäjän kansainvälinen eristyneisyys ja vaatimusten hylkääminen korostuvat.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin otsikointi on poikkeuksellisen värikästä verrattuna uutisen asialliseen leipätekstiin, mikä viittaa pyrkimykseen maksimoida huomioarvo sodan arkipäiväistymisen keskellä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva →
Volodymyr Zelenskyi Donald Trump Elon Musk Ulkomaat YK Vladimir Putin Venäjä Ukraina António Guterres politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Presidentti
  • Venäjän politiikka
  • Venäläiset poliitikot
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan [...545 sanaa...] Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotakoneistolle.

Sisältö haettu
21.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →