Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vaaliliittotunnustelut jähmeitä Satakunnassa – puolueet ponnistavat eduskuntavaaleihin omilla listoillaan

Yle Uutinen 19.5.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
8
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small95

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi vaaliliittojen puuttumisen Satakunnan eduskuntavaaleissa 2027 ja kuvaa puolueiden valmistautumista omien listojen varaan. Rivien välistä välittyy kuva poliittisesta pragmatismista, jossa vaaliliittojen epäonnistuminen nähdään pikemminkin strategisena valintana tai välttämättömyytenä kuin epäonnistumisena, ja kristillisdemokraatit nostetaan esiin vaaliliittotaktiikan taitajina.

Uutinen Yle Antti Laakso · 19.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee vaalivalmisteluja yleistajuisesta ja informatiivisesta näkökulmasta, joka palvelee äänestäjää.

8
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja asiallinen uutisraportti. Se ei osoita merkittävää vinoumaa, vaan kuvaa tilannetta eri puolueiden näkökulmista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisista valmisteluista neutraalisti ilman ideologista kehystystä. Se antaa äänen eri puolueiden edustajille ja selittää vaaliliittojen mekaniikkaa asiallisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vaaliliittojen taktinen luonne
  • Puolueiden valmistautuminen omiin listoihin

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Taustoittaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy vaalien käytännön järjestelyihin ja taktisiin realiteetteihin.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapitoinen, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small15

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta neutraalisti.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmia.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli on asiallinen raportti eikä sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — RKP:n toiminnanjohtaja Karin Ringbomia ei tavoitettu kommentoimaan RKP:n tilannetta Satakunnassa.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja toimijat on nimetty.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden näkemykset esitetty.

Heikkoudet

  • JO 21: RKP:n edustajaa ei tavoitettu, mutta tämä on mainittu avoimesti.
5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu paikalliseen uutisseurantaan ja haastatteluihin, mikä on tyypillistä alueelliselle uutisoinnille.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee äänestäjiä ja paikallispolitiikasta kiinnostuneita, sillä se selventää vaaliliittojen strategista merkitystä ja puolueiden vaalivalmistelujen nykytilaa Satakunnassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vaaliliitto on ensisijaisesti taktinen väline paikkojen maksimoimiseksi, eikä kyseenalaista liittojen vaikutusta puolueiden ideologiseen profiiliin. ”Vaaliliiton solmivat yleensä joko kaksi pienehköä puoluetta tai pieni ja iso.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätös neuvottelujen katkeamisesta esitetään passiivisesti tai neutraalisti, häivyttäen yksittäisten neuvottelijoiden vastuun. ”neuvottelut katkesivat”
Kuka saa äänen Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien piirijohtajat saavat suoran äänen, kun taas RKP:n edustajaa ei tavoitettu. ”Mikko Kaunisto sanoo nyt, että myös vasemmistoliitto lähtee vaaleihin puhtaasti omalla listallaan.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi vaaliliittojen puuttumisen Satakunnan eduskuntavaaleissa 2027 ja kuvaa puolueiden valmistautumista omien listojen varaan. Rivien välistä välittyy kuva poliittisesta pragmatismista, jossa vaaliliittojen epäonnistuminen nähdään pikemminkin strategisena valintana tai välttämättömyytenä kuin epäonnistumisena, ja kristillisdemokraatit nostetaan esiin vaaliliittotaktiikan taitajina.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Satakunta laajempi kuva → Katso kirjoittajan Antti Laakso muut analyysit →
Satakunta Mikko Kaunisto Simo Korpela Sauli Ahvenjärvelle Jari Myllykoski politiikka Karin Ringbomia Raisa Ranta
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • vaalit
  • vaaliliitot
  • Satakunta
  • eduskuntavaalit
  • Satakunnan vaalipiiri
  • kristillisdemokraatit
  • Vasemmistoliitto
  • Vihreä liitto

Tiedot tästä analyysistä

Vasemmistoliiton ja vihreiden vaaliliittopohdinnat kariutuivat [...356 sanaa...] ja miten se suhtautuu vaaliliittoihin.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →