Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: OECD-tilastot julki: Suomessa alkuvuoden toiseksi paras talouskasvu ja surkein työttömyys maaliskuussa

Yle Uutinen 23.5.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää Suomen taloustilanteen kaksijakoisena: talouskasvu on kansainvälisesti vertailtuna vahvaa, mutta työttömyys on OECD-maiden korkeinta. Lukijalle välittyy kuva maasta, joka onnistuu kasvun luomisessa mutta epäonnistuu työmarkkinoiden tilanteen vakauttamisessa.

Uutinen Yle Markus Heikkilä · 23.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee taloutta tilastollisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu suoraan tilastotietoon. Vinouma on hyvin matala, sillä artikkeli ei ota kantaa poliittisiin syihin lukujen takana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja ilman poliittista tulkintaa tai pyrkimystä ohjata lukijan ajattelua tiettyyn poliittiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Talouskasvun ja työttömyyden välinen kontrasti

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollisia faktoja talouden tilasta.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy faktapohjaiseen raportointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääkohdat, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilastotietoja neutraalisti ilman poliittista latausta.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastokatsaus, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Tiedot perustuvat OECD:n tilastoihin.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan OECD:n julkaisemaan tilastotietoon, eikä sisällä omaa analyysia.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee talouspolitiikan seuraajia ja hallituksen talouspolitiikan arvioijia, sillä se tarjoaa vertailukelpoista dataa Suomen talouden tilasta suhteessa muihin OECD-maihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että OECD-tilastot ovat riittävä ja luotettava mittari talouden tilan arviointiin. ”OECD:n tilastot paljastavat, että Suomi on pärjännyt järjestön maista toiseksi parhaiten”
Tunnelma Realismi

Artikkeli esittää Suomen taloustilanteen kaksijakoisena: talouskasvu on kansainvälisesti vertailtuna vahvaa, mutta työttömyys on OECD-maiden korkeinta. Lukijalle välittyy kuva maasta, joka onnistuu kasvun luomisessa mutta epäonnistuu työmarkkinoiden tilanteen vakauttamisessa.

7 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastollisiin väittämiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen BKT-kasvu 2026
  • Suomen työttömyysaste 2026

Suositellut lähteet

  • OECD
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Etelä-Korea laajempi kuva → Katso kirjoittajan Markus Heikkilä muut analyysit →
Etelä-Korea OECD Suomi Espanja talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • valtiontalous
  • OECD
  • BKT:n nousu
  • bruttokansantuote
  • työttömyys
  • talous
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu oli Suomessa [...119 sanaa...] prosenttia. Valtiontalous OECD BKT:n nousu

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →