Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Monta kysymystä jäi edelleen vaille vastausta

Ilta-Sanomat Analyysi 15.5.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi viranomaisten tekemän laajan vaaratiedotteen ja asettaa Puolustusvoimien toiminnan luotettavaan valoon. Vaikka kirjoittaja myöntää avoimien kysymysten määrän, hän perustelee tiedon panttaamisen Venäjän vastaisella turvallisuusintressillä, mikä ohjaa lukijaa hyväksymään viranomaisten tiedotuslinjan ilman kritiikkiä.

Analyysi Ilta-Sanomat Jouko Juonala · 15.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja arvioi tilannetta erikoistoimittajan näkökulmasta, painottaen turvallisuuspoliittista ymmärrystä.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään viranomaismyönteinen ja hyväksyy viranomaisten perustelut tiedon panttaamiselle. Vaikka se esittää kysymyksiä, se myös tarjoaa niihin heti puolustuksen (turvallisuusintressi).

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa perinteistä turvallisuuspoliittista linjaa, joka tukee viranomaisten toimintaa. Lukijan ajatus taipuu hyväksymään viranomaisten varovaisuusperiaatteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten toiminnan perusteltavuus
  • Venäjän muodostama elektroninen uhka

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Viranomaisten tiedotusjärjestelmien epäonnistumisen syitä ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi varoitusjärjestelmä ei tavoittanut kansalaisia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaisten näkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Luottamus
Huoli

Huoli mahdollisesta drooniuhasta ja elektronisesta sodankäynnistä.

Luottamus

Luottamus siihen, että Puolustusvoimat on tilanteen tasalla.

Konflikti- tai kriisikehys

Elektroninen sodankäynti ja drooniuhka kehystetään jatkuvaksi konfliktiksi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy turvallisuuspoliittiseen kontekstiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta viittaa epämääräisesti vastaamattomiin kysymyksiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, mutta Venäjä esitetään selkeänä uhkana.

Populismi: 10/100

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdista kritiikkiä yksittäiseen tahoon, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu faktoista.
  • JO 7: Artikkeli taustoittaa elektronista sodankäyntiä asiantuntijalähteiden avulla.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Viranomaisten tiedotuslinjan kriittinen tarkastelu jää pintapuoliseksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutistapahtuman laajempaan elektronisen sodankäynnin keskusteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Puolustusvoimien ja viranomaisten toiminnan oikeuttaminen ja uskottavuuden vahvistaminen kriisitilanteessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Puolustusvoimien arvio uhasta on objektiivinen ja oikea. ”Puolustusvoimilla oli konkreettinen kuva uhkasta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten päätöksentekoprosessi esitetään välttämättömänä seurauksena uhasta. ”Riski oli siis ilmeisesti huomattava. Siksi pelastusviranomaisten päätöstä vaaratiedotteen antamisesta voi pitää perusteltuna.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti viranomaisten näkemykseen ja ulkopuoliseen asiantuntijaan, mutta ei haasta viranomaisten toimintaa. ”Tiedotustilaisuudessa kansalaisille haluttiin antaa yhtenäinen kuva siitä, että Suomen droonipuolustus oli hereillä.”
Tunnelma Huoli, Luottamus

Artikkeli normalisoi viranomaisten tekemän laajan vaaratiedotteen ja asettaa Puolustusvoimien toiminnan luotettavaan valoon. Vaikka kirjoittaja myöntää avoimien kysymysten määrän, hän perustelee tiedon panttaamisen Venäjän vastaisella turvallisuusintressillä, mikä ohjaa lukijaa hyväksymään viranomaisten tiedotuslinjan ilman kritiikkiä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja nostaa esiin epäilyksen Venäjän kyvystä ohjata lennokkeja Nato-maihin juuri tässä yhteydessä, vaikka se ei suoraan liity perjantain tapahtumiin Suomessa; tämä voi olla pyrkimys vahvistaa narratiivia Venäjästä jatkuvana uhkana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Puolustusvoimien arviota uhasta pidetään riittävänä perusteluna viranomaisten toiminnalle.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Marcus Jonsson laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jouko Juonala muut analyysit →
Marcus Jonsson puolustusvoimat Venäjä Ukraina kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Uusimaalaisten säikyttäminen laajalla vaaratiedotteella ei [...404 sanaa...] ja tiivistyvässä yhteistyössä ukrainalaisten kanssa.

Sisältö haettu
17.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →