← Etusivu

Analyysi artikkelista: Itä-Suomen poliisin rikoskomisario toi pikkuhousuja tuliaisiksi Thaimaasta ja läpsi naista takapuolelle – sai varoituksen

Yle Uutinen 9.7.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small95

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin poliisin päällystöön kuuluvan henkilön toistuvan epäasiallisen käytöksen, joka on jatkunut vuosia viranomaisstatuksesta huolimatta. Lukijalle välittyy kuva organisaatiokulttuurista, jossa häirintä on ollut tiedossa, mutta johtanut vain varoituksiin, mikä herättää kysymyksen poliisin sisäisen valvonnan riittävyydestä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy häirinnän uhrien kokemuksiin ja viranomaisen epäasialliseen käytökseen.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, vaikka uhrien näkökulma painottuu, mikä on luonnollista häirintätapausten uutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisen väärinkäytöstä vahtikoira-roolissa. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyseessä on epäasiallisen käytöksen raportointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrien kokemus häirinnästä
  • Poliisin sisäisen kurinpidon riittämättömyys

Kritisoidut tahot

  • Rikoskomisario

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliisin sisäisen kurinpitoprosessin tarkempi kuvaus puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi toistuva häirintä johtaa vain varoitukseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Poliisin epäasiallinen käytös herättää lukijassa moraalista paheksuntaa.

Epäluottamus

Poliisin toimintaa kohtaan syntyy epäluottamusta toistuvan häirinnän vuoksi.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'ahdisteli' ja 'läpsi' kuvaavat tekoja suoraan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäiset esimerkit häirinnästä konkretisoivat tilanteen.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on vakava häirintätapaus, jossa lukijan reaktio on luonnollinen seuraus raportoiduista faktoista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin tietoja.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeiset faktat.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtuneen ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on viranomaisen toiminnan raportointi.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rikoskomisario on saanut kertoa oman näkemyksensä ja kiistää väitteitä.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja tapahtumat dokumentoitu.
  • JO 21: Kohdetta on kuultu ja hänen vastineensa on kirjattu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu osin aiempaan uutisointiin, mutta vahvistaa tiedot omalla raportoinnillaan.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä etua tuomalla julkisuuteen viranomaisen epäasiallisen käytöksen, mikä lisää poliisin toiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin epäasiallinen käytös on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, joka vaatii julkista käsittelyä. ”Päällystöön kuuluva poliisimies ahdisteli kahta naista työpaikalla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisilaitoksen organisaation vastuu häirinnän jatkumisesta jää taustalle, vaikka aiempi huomautus mainitaan. ”Poliisimiestä on kehotettu kiinnittämään huomiota käytökseensä myös vuonna 2024”
Kuka saa äänen Uhrien kokemukset saavat pääpainon, kun taas syytetyn näkemys esitetään puolustautuvana ja asioita vähättelevänä. ”Rikoskomisario piti väitteitä liioiteltuna ja kiisti niistä osan.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin poliisin päällystöön kuuluvan henkilön toistuvan epäasiallisen käytöksen, joka on jatkunut vuosia viranomaisstatuksesta huolimatta. Lukijalle välittyy kuva organisaatiokulttuurista, jossa häirintä on ollut tiedossa, mutta johtanut vain varoituksiin, mikä herättää kysymyksen poliisin sisäisen valvonnan riittävyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi organisaatio on antanut käytöksen jatkua vuodesta 2019 asti ilman järeämpiä toimia, vaikka aiempi huomautus on annettu jo 2024. Tämä viittaa siihen, että poliisin sisäinen kurinpitoprosessi saattaa suojella päällystöä pidempään kuin tavallisia virkamiehiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Itä-Suomen poliisi laajempi kuva Katso kirjoittajan Veera Järvenpää muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • poliisi
  • seksuaalinen väärinkäytös
  • seksuaalinen häirintä
  • Itä-Suomen poliisilaitos
  • häirintä
  • Häirintä työpaikalla
  • kotimaa
  • Pohjois-Savo

Tiedot tästä analyysistä

Päällystöön kuuluva poliisimies ahdisteli kahta [...287 sanaa...] varoituksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Sisältö haettu
9.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →