Analyysi artikkelista: Itä-Suomen poliisin rikoskomisario toi pikkuhousuja tuliaisiksi Thaimaasta ja läpsi naista takapuolelle – sai varoituksen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small95
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin poliisin päällystöön kuuluvan henkilön toistuvan epäasiallisen käytöksen, joka on jatkunut vuosia viranomaisstatuksesta huolimatta. Lukijalle välittyy kuva organisaatiokulttuurista, jossa häirintä on ollut tiedossa, mutta johtanut vain varoituksiin, mikä herättää kysymyksen poliisin sisäisen valvonnan riittävyydestä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, vaikka uhrien näkökulma painottuu, mikä on luonnollista häirintätapausten uutisoinnissa.
Artikkeli käsittelee viranomaisen väärinkäytöstä vahtikoira-roolissa. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyseessä on epäasiallisen käytöksen raportointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Uhrien kokemus häirinnästä
- Poliisin sisäisen kurinpidon riittämättömyys
Kritisoidut tahot
- Rikoskomisario
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliisin sisäisen kurinpitoprosessin tarkempi kuvaus puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi toistuva häirintä johtaa vain varoitukseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliisin epäasiallinen käytös herättää lukijassa moraalista paheksuntaa.
Poliisin toimintaa kohtaan syntyy epäluottamusta toistuvan häirinnän vuoksi.
Sanavalinnat kuten 'ahdisteli' ja 'läpsi' kuvaavat tekoja suoraan.
Yksittäiset esimerkit häirinnästä konkretisoivat tilanteen.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on vakava häirintätapaus, jossa lukijan reaktio on luonnollinen seuraus raportoiduista faktoista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin leipätekstin tietoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeiset faktat.
Otsikko raportoi tapahtuneen ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on viranomaisen toiminnan raportointi.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small0
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rikoskomisario on saanut kertoa oman näkemyksensä ja kiistää väitteitä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
- JO 7: Lähteet tarkistettu ja tapahtumat dokumentoitu.
- JO 21: Kohdetta on kuultu ja hänen vastineensa on kirjattu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu osin aiempaan uutisointiin, mutta vahvistaa tiedot omalla raportoinnillaan.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin poliisin päällystöön kuuluvan henkilön toistuvan epäasiallisen käytöksen, joka on jatkunut vuosia viranomaisstatuksesta huolimatta. Lukijalle välittyy kuva organisaatiokulttuurista, jossa häirintä on ollut tiedossa, mutta johtanut vain varoituksiin, mikä herättää kysymyksen poliisin sisäisen valvonnan riittävyydestä.
Herää kysymys, miksi organisaatio on antanut käytöksen jatkua vuodesta 2019 asti ilman järeämpiä toimia, vaikka aiempi huomautus on annettu jo 2024. Tämä viittaa siihen, että poliisin sisäinen kurinpitoprosessi saattaa suojella päällystöä pidempään kuin tavallisia virkamiehiä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →