Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kansanedustajat kuittaavat yli kymppitonnin lisäpalkkioita järjestelmällä, josta harva tietää mitään – heille valuvat suurimmat potit

Ilta-Sanomat Uutinen 26.4.2026
Pisteet
58
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää kansanedustajien hallintoneuvostopalkkiot piilotetuksi ja kyseenalaiseksi etuudeksi. Lukijalle välittyy kuva poliitikkojen omasta edunvalvonnasta, jossa palkkioiden suuruus ei vastaa työn merkitystä.

Artikkeli nostaa esiin tärkeän kysymyksen poliitikkojen palkkioista, mutta kehystää sen vahvasti sensaatiohakuisesti.

Uutinen Ilta-Sanomat IS Extran tilaajille Mika Lehto · 26.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Näkökulma on vallankäyttöä valvova ja kriittinen poliitikkojen etuuksia kohtaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja korostaa poliitikkojen etuuksia tavalla, joka ohjaa lukijaa paheksuntaan. Vastapuolen näkökulmaa tai järjestelmän perusteluja ei ole tuotu esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli vahtii vallankäyttäjiä ja julkisten varojen käyttöä, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka sävy on kriittinen, se ei edusta ideologista vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Palkkiot ovat kohtuuttomia suhteessa työn merkitykseen.

Kritisoidut tahot

  • kansanedustajat
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Järjestelmän puolustajien tai hallintoneuvostojen merkitystä korostavien tahojen näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kyseiset palkkiot on alun perin asetettu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Konflikti kehys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Poliitikkojen palkkioiden suuruus suhteessa työhön herättää moraalista paheksuntaa.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko maalaa kuvan salamyhkäisestä ja epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'kuittaavat' ja 'ilon irti' lataavat tekstiä negatiivisesti.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli pyrkii herättämään lukijassa ärtymystä poliitikkojen etuuksia kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun aihetta, vaikka onkin dramatisoitu.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää tiedon pidättämistä ja korostaa salamyhkäisyyttä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kuittaavat' ja 'harva tietää mitään' luovat vastakkainasettelua kansanedustajien ja kansan välille.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo me-vs-ne-asetelman kansanedustajien ja veronmaksajien välille.

Populismi: 50/100

Artikkeli korostaa eliitin (kansanedustajat) etuuksia suhteessa tavallisiin veronmaksajiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia kansanedustajia ei ole kuultu järjestelmän perusteluista.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen selvittämällä järjestelmän toimintaa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kritiikin kohteena olevia kansanedustajia ei ole kuultu järjestelmän perusteluista.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja selvitystyö tuo uutta tietoa poliitikkojen palkkioista.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa kriittistä tietoa poliitikkojen etuuksista ja julkisten varojen käytöstä.
Pelissä Julkisten varojen käyttö vs. kansanedustajien palkitseminen. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen järjestelmän epäselvyyttä ja palkkioiden suuruutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallintoneuvostopalkkiot ovat järjestelmä, josta yleisö ei tiedä ja joka on luonteeltaan kyseenalainen. ”järjestelmällä, josta harva tietää mitään”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansanedustajat esitetään aktiivisina toimijoina, jotka kilpailevat palkkioista, kun taas järjestelmän luonne häivytetään passiiviseksi koneistoksi. ”kansanedustajien väliseen kilpaan, joka käydään himotuista ja hyvin palkatuista hallintoneuvostopaikoista”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen yhdelle kriittiselle kansanedustajalle, joka kyseenalaistaa hallintoneuvostojen merkityksen. ”– Hallintoneuvostot eivät ole omien kokemusteni perusteella erityisen tärkeitä, kansanedustaja täräyttää.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli kehystää kansanedustajien hallintoneuvostopalkkiot piilotetuksi ja kyseenalaiseksi etuudeksi. Lukijalle välittyy kuva poliitikkojen omasta edunvalvonnasta, jossa palkkioiden suuruus ei vastaa työn merkitystä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko hallintoneuvostojen merkityksellisyys laajempi kysymys kuin vain palkkioiden suuruus, mutta artikkeli keskittyy vahvasti jälkimmäiseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka leimaavat poliitikkojen toiminnan itsekkääksi.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu väitteisiin palkkioiden suuruudesta, jotka vaatisivat virallista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • kansanedustajien palkkiot
  • hallintoneuvostojen kustannukset

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mika Lehto muut analyysit →
politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustajien keskuudessa pyörii verovaroin rahoitettu [...65 sanaa...] himotuista ja hyvin palkatuista hallintoneuvostopaikoista.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →