Analyysi artikkelista: Kela teki Matille erikoisen pyynnön – Mies ei uskonut silmiään
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun yksilön ja kasvottoman viranomaisen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Kela näyttäytyy byrokraattisena ja epäselvänä toimijana, joka kyseenalaistaa vähävaraisen ihmisen elintavat, vaikka viranomainen itse myöntää käytännön olevan poikkeuksellinen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa voimakkaasti yksilön kokemusta ja turhautumista. Vaikka Kelan edustaja antaa yleisen selityksen, jutun kehys ja valitut sitaatit ohjaavat lukijaa sympatisoimaan tuen saajaa ja näkemään viranomaisen toiminnan kohtuuttomana.
Juttu käsittelee viranomaisen ja kansalaisen välistä kohtaamista. Vaikka sävy on kriittinen Kelaa kohtaan, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi yksilön kokemasta epäselvyydestä, eikä se edusta selkeää ideologista vasemmisto- tai oikeistolinjaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Toimeentulotuen saajan kokemus byrokraattisesta häirinnästä.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuvaus siitä, miksi Kela joskus pyytää tällaisia selvityksiä (esim. väärinkäytösten ehkäisy). — Lukija ei saa täyttä kuvaa viranomaisen valvontavelvollisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Matin kokema turhautuminen byrokratian ja epäselvien pyyntöjen edessä.
Epäluottamus Kelan toimintatapoja kohtaan.
Sanojen kuten 'vittuilemaan' käyttö sitaateissa vahvistaa tunnetta.
Yksittäisen henkilön tarina toimii esimerkkinä järjestelmän ongelmista.
Tunteisiin vetoaminen on osa jutun inhimillistä otetta, mutta se samalla värittää lukijan kuvaa viranomaisen toiminnasta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko antaa ymmärtää kyseessä olevan yleisempi ongelma, kun taas tekstissä todetaan sen olevan 'erittäin harvinaista'.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini79
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä ja jättää epäselväksi, mistä pyynnössä on kyse, houkutellen lukemaan.
Sana erikoinen ja ilmaisu mies ei uskonut silmiään luovat dramatisoidun kehyksen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo lievän me-viranomainen-vs-yksilö-asetelman.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyvä 'köyhä ihminen' vs. 'Kela' -asetelma on populistinen, mutta se on haastateltavan, ei kirjoittajan ääni.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kelan edustaja Tomi Ståhl on saanut kommentoida asiaa yleisellä tasolla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli on haastatellut molempia osapuolia.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on dramatisoitu, vaikka sisältö osoittaa kyseessä olevan harvinainen poikkeustapaus.
6 Omaperäisyys
Tyypillinen 'ihminen vs. järjestelmä' -tarina, joka ei tarjoa uutta tietoa järjestelmän toiminnasta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun yksilön ja kasvottoman viranomaisen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Kela näyttäytyy byrokraattisena ja epäselvänä toimijana, joka kyseenalaistaa vähävaraisen ihmisen elintavat, vaikka viranomainen itse myöntää käytännön olevan poikkeuksellinen.
Herää kysymys, onko jutun tarkoituksena ensisijaisesti tiedottaa Kelan käytännöistä vai herättää lukijassa tunteita viranomaistoiminnan kohtuuttomuudesta, sillä tapaus on viranomaisen mukaan erittäin harvinainen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →