← Etusivu

Analyysi artikkelista: Entinen maajoukkuepelaaja ja kahdeksan kautta Korisliigassa pelannut Lotta Aaltonen, 40, saa tuttavilta kehuja ja päännyökyttelyitä, kun kertoo pelaavansa unified-korista

Yle Uutinen 25.4.2026
Pisteet
87
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
15
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Yhteenkuuluvuus, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa lukijan ennakkoluulot kehitysvammaisten urheilusta korostamalla sitä kilpaurheiluna hyväntekeväisyyden sijaan. Samalla se nostaa esiin unified-joukkueiden tarjoaman inhimillisen ja hyväksyvän yhteisön, joka tarjoaa vaihtoehdon perinteisen urheilun suorituskeskeiselle ja tunteita peittelevälle kulttuurille.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta urheilijoiden kokemusten ja inhimillisen kohtaamisen kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja antaa äänen usealle eri osapuolelle. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä lajin puolustamiseen ulkopuolisia ennakkoluuloja vastaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy urheilun ja inhimillisyyden teemoihin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Unified-urheilun kilpailullisuus
  • Yhteisöllisyyden merkitys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Yhteenkuuluvuus Realismi
Yhteenkuuluvuus

Korostetaan joukkueen merkitystä ja halauksia.

Realismi

Painotetaan, että kyseessä on oikea kilpaurheilu, ei hyväntekeväisyys.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan treenien ja turnausten tunnelmaa.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se auttaa lukijaa ymmärtämään lajin sosiaalista merkitystä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaava, mutta hieman pitkä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineoikeutta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet ovat monipuolisia ja asiantuntevia.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja haastateltu laajasti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta käsitellään tuoreesta ja inhimillisestä näkökulmasta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Unified-urheilun edistäjät ja lajin parissa toimivat seurat, sillä artikkeli normalisoi lajin kilpaurheiluna ja purkaa siihen liittyviä väärinkäsityksiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija pitää unified-urheilua ensisijaisesti hyväntekeväisyytenä, jota se pyrkii korjaamaan. ”Joskus ulkopuoliset luulevat Aaltosta avustajaksi, joka uhraa arvokasta aikaansa hyvän asian puolesta.”
Kuka saa äänen Pelaajien ja valmentajien ääni on keskiössä, mikä antaa monipuolisen kuvan lajin luonteesta. ”– En ole ollenkaan niin hyvä ihminen, että tekisin tätä muille, Aaltonen sanoo.”
Tunnelma Yhteenkuuluvuus, Realismi

Artikkeli haastaa lukijan ennakkoluulot kehitysvammaisten urheilusta korostamalla sitä kilpaurheiluna hyväntekeväisyyden sijaan. Samalla se nostaa esiin unified-joukkueiden tarjoaman inhimillisen ja hyväksyvän yhteisön, joka tarjoaa vaihtoehdon perinteisen urheilun suorituskeskeiselle ja tunteita peittelevälle kulttuurille.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Milla Haglund laajempi kuva Katso kirjoittajan Thomas Hagström / Yle muut analyysit

Tiedot tästä analyysistä

Entinen maajoukkuepelaaja ja kahdeksan kautta [...733 sanaa...] halutaan tietää, miten minulla menee.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →