← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mikä kokoomusta ärsyttää Rydmanin avustuskriteereissä, Jukka Kopra?

Ilta-Sanomat Uutinen 24.6.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tekee näkyväksi hallituksen sisäisen erimielisyyden sote-järjestöjen rahoituskriteereistä, mutta jättää lukijalle avoimeksi, mistä konkreettisesta arvovallinnasta tai poliittisesta tavoitteesta kokoomuksen ja perussuomalaisten välinen kitka johtuu. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä neuvottelutilanteesta, jossa julkista kritiikkiä vältetään, vaikka erimielisyys on ilmeistä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee hallituspolitiikan sisäistä dynamiikkaa ja päätöksentekoprosessia.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, koska toimittaja pyrkii saamaan vastauksia molemmilta osapuolilta ja raportoi haastateltavan välttelevät vastaukset neutraalisti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu kummankaan hallituspuolueen puolelle. Se raportoi vallankäytön prosessia ja hallituksen sisäistä neuvottelua, mikä on journalistinen perustehtävä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen sisäinen neuvottelutilanne
  • Ministerin toiminnan kyseenalaistaminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sote-järjestöjen rahoituksen leikkausten laajempi yhteiskunnallinen vaikutus jää taustalle. — Lukija ei saa kuvaa siitä, mitä järjestöjen rahoituksen leikkaaminen tarkoittaa käytännössä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan ymmärtämään hallituksen sisäistä kitkaa.

Retoriset kysymykset

Toimittaja käyttää kysymyksiä ohjatakseen haastateltavaa vastaamaan kiistakysymyksiin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee uutisen tavoitetta selvittää poliittista tilannetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 14

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kysytään kokoomuksen ärsytyksen syitä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, mutta vastaa suoraan artikkelin aiheeseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen kysymys, joka ei sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 14/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta erimielisyydestä neutraalisti ilman polarisoivaa kieltä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee eliitin (hallituspuolueiden) sisäistä päätöksentekoa ilman kansa-eliitti-vastakkainasettelua.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Jukka Kopra on haastateltu ja hänelle on annettu mahdollisuus selittää tilannetta.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 21: Haastateltavalle on annettu mahdollisuus vastata kritiikkiin.
  • JO 11: Toimittaja pitää oman kantansa erillään haastateltavan kommenteista.

Heikkoudet

  • JO 7: Lähteiden vähäisyys jättää tilanteen avoimeksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, mutta ei tuo esiin uutta mullistavaa tietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee hallituksen sisäisen neuvotteluprosessin seuraajia, sillä se nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen ilman, että se asettuu suoraan kummankaan osapuolen tueksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sote-järjestöjen rahoituskriteerien ympärillä on poliittinen konflikti, joka vaatii selvittämistä. ”Mikä kokoomusta ärsyttää Rydmanin avustuskriteereissä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekoprosessin vastuu ja yksityiskohdat jäävät epäselviksi, kun haastateltava vetoaa keskeneräisiin neuvotteluihin. ”Meillä on neuvottelutilanne käynnissä”
Kuka saa äänen Jukka Kopra saa suoran äänen, mutta hänen vastauksensa ovat vältteleviä, mikä korostaa tiedon puutetta. ”En halua tässä rajata mitään ulos tai sisään”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli tekee näkyväksi hallituksen sisäisen erimielisyyden sote-järjestöjen rahoituskriteereistä, mutta jättää lukijalle avoimeksi, mistä konkreettisesta arvovallinnasta tai poliittisesta tavoitteesta kokoomuksen ja perussuomalaisten välinen kitka johtuu. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä neuvottelutilanteesta, jossa julkista kritiikkiä vältetään, vaikka erimielisyys on ilmeistä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kokoomuksen haluttomuus avata kritiikin syitä strateginen valinta hallitusrauhan säilyttämiseksi, vai onko kyseessä todellinen neuvottelullinen umpisolmu, jota ei haluta avata julkisuudessa ennen lopullista päätöstä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva Katso kirjoittajan Otto Rantanen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kokoomuksessa ei niellä perussuomalaisten sote-avustuskriteereitä. [...203 sanaa...] rahoituksen leikkaamisesta oli sovittu yhdessä.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →