Analyysi artikkelista: Kerttu Kotakorvelta pysäyttävä päivitys: ”Enää ei voi viivytellä”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin ilmastonmuutoksen vakavuuden asiantuntijan Instagram-päivityksen kautta. Lukijalle välittyy tunne hallitsemattomasta ja kiihtyvästä kriisistä, jossa luonnonilmiöt muuttuvat aiempaa vaarallisemmiksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, sillä se nojaa vain yhteen lähteeseen ja käyttää vahvasti latautunutta kieltä. Vaikka aihe on tieteellisesti perusteltu, esitystapa on valikoiva ja korostaa katastrofaalisia piirteitä.
Artikkeli käsittelee ilmastonmuutosta, joka on poliittisesti latautunut aihe, mutta se raportoi asiantuntijan näkemyksiä. Vaikka kehys on vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva, kyseessä on meteorologin asiantuntijalausunto, eikä artikkeli ota kantaa puoluepoliittiseen kiistelyyn.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen kiireellisyys
- Katastrofikehys
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista ja niiden vaikutuksista puuttuu. — Lukija saa vain katastrofikuvan ilman ymmärrystä siitä, mitä sopeutuminen tai torjunta käytännössä tarkoittavat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista.
Pelko arvaamattomista ja vaarallisista sääilmiöistä.
Käytetään sanoja kuten "karmiva katastrofi" ja "scifi".
Tilannetta kuvataan "pahemmaksi kuin ikinä ennen".
Tunnevetoaminen on keskeinen osa artikkelin rakennetta, sillä se pyrkii herättämään lukijan huolen ilmastonmuutoksen vakavuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini67
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista kieltä ja jättää viestin sisällön osittain epäselväksi houkutellakseen lukemaan: "Kerttu Kotakorvelta pysäyttävä päivitys: Enää ei voi viivytellä".
Sana "pysäyttävä" lataa otsikon tunteisiin vetoavaksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole voimakkaasti polarisoiva, mutta luo asetelman ilmastonmuutoksen torjunnan tarpeellisuudesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi nimettyä tahoa, vaan raportoi asiantuntijan varoituksia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan näkemykset on erotettu selvästi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on asiantuntijalausunto, ei kritiikin kohde.
- JO 7: Lähteistys on hyvin kapea.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan toisen median (Instagram) sisältöön.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin ilmastonmuutoksen vakavuuden asiantuntijan Instagram-päivityksen kautta. Lukijalle välittyy tunne hallitsemattomasta ja kiihtyvästä kriisistä, jossa luonnonilmiöt muuttuvat aiempaa vaarallisemmiksi. Vaikka juttu raportoi meteorologin näkemyksiä, se normalisoi ilmastonmuutoksen käsittelyn katastrofikehyksen kautta ilman laajempaa yhteiskunnallista keskustelua sopeutumisen keinoista.
Herää kysymys, miksi uutinen rakentuu lähes kokonaan sosiaalisen median päivityksen ympärille sen sijaan, että haastateltaisiin laajemmin tutkijoita tai viranomaisia, mikä voisi tuoda aiheeseen enemmän kontekstia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan sääilmiöitä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli esittää tilastollisia väitteitä lämpenemisestä ja maastopalojen pinta-alasta, jotka olisi hyvä tarkistaa virallisista lähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Euroopan lämpenemisnopeus
- maastopalojen laajuus
Suositellut lähteet
- Eurostat
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →