Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Dystooppiset lausunnot Suomesta leviävät Venäjällä – ”Tämä on vasta alkua”

Ilta-Sanomat Uutinen 17.8.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa, miten Venäjän valtiollinen media käyttää presidentti Stubbin maltillisia lausuntoja välineenä Suomen taloudellisen tilanteen vääristelyyn. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä propagandasta, jossa Suomen talousvaikeudet liioitellaan nälänhädäksi, jotta Venäjän omaa taloudellista ahdinkoa voidaan peitellä ja luoda kuvaa Suomen alistumisesta.

Uutinen Ilta-Sanomat Fanni Helenius · 17.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän mediaa kriittisestä, suomalaisesta turvallisuusnäkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi asettunut Venäjän informaatiovaikuttamista vastaan, mikä on genren mukaista. Se käyttää asiantuntijalähdettä tasapainottamaan Venäjän median väitteitä, mikä pitää vinouman maltillisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän informaatiovaikuttamisesta ja käyttää asiantuntijaa (Tynkkynen) tuomaan vastapainoa väitteille. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on turvallisuuspoliittisesta raportoinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän median väitteet ovat propagandaa
  • Suomen talous on vakaampi kuin Venäjän väitteet antavat ymmärtää

Kritisoidut tahot

  • Venäjän valtio
  • Venäjän media

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi analyysi siitä, miksi Venäjän media juuri nyt nostaa esiin Stubbin lausunnot. — Lukija saisi paremman ymmärryksen Venäjän sisäpoliittisista tarpeista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Venäjän harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän valtiollisen median väitteitä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'dystooppinen', 'ryöpsähtivät' ja 'propaganda' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma Suomen ja Venäjän välisestä informaatiosodasta.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee nimenomaan vihamielistä informaatiovaikuttamista, jota on kuvattava sen oikeilla nimillä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää jutun ytimen: Venäjän median dystooppiset väitteet Suomesta.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää jännitettä luovaa sitaattia.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'dystooppiset' lataa otsikon negatiivisella ja uhkaavalla sävyllä.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini45
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse provosoi sitä. Sitaatti: 'Suomi ei tietenkään ole valmis minkäänlaiseen vuoropuheluun'.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta kirjoittajan äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä henkilöä, vaan analysoi vieraan valtion median toimintaa.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen vertaamalla väitteitä asiantuntijatietoon.
  • JO 11: Mielipiteet ja propaganda on erotettu selkeästi faktuaalisesta analyysistä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on tyypillinen suomalaiselle turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista lukijaa avaamalla Venäjän valtiollisen median käyttämiä disinformaatiotekniikoita ja niiden motiiveja, mikä auttaa lukijaa tunnistamaan ulkoista vaikuttamispyrkimystä.
Pelissä Kansallinen turvallisuus ja informaatiovaikuttaminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, jättäen huomioimatta laajemman diplomaattisen keskustelun mahdolliset hyödyt tai riskit.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että venäläismedioiden väitteet ovat yksiselitteisesti propagandaa, jota ei tarvitse tarkastella muuna kuin vaikuttamisena. ”Venäjän propagandassa Suomi on aiemminkin esitetty talouskurjuuteen vajonneena maana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäläisten asiantuntijoiden toimijuus häivytetään yleistävällä termillä, mikä korostaa niiden roolia osana koneistoa. ”Monet Venäjän medioissa asian­tuntijoiksi tituleeratut tahot”
Kuka saa äänen Venäläisten asiantuntijoiden väitteet esitetään laajasti, kun taas suomalainen näkökulma rajoittuu Veli-Pekka Tynkkysen lyhyeen kommenttiin. ”Professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi IS:lle elokuussa, että sotamenot vievät jo 45 prosenttia Venäjän budjetista.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli paljastaa, miten Venäjän valtiollinen media käyttää presidentti Stubbin maltillisia lausuntoja välineenä Suomen taloudellisen tilanteen vääristelyyn. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä propagandasta, jossa Suomen talousvaikeudet liioitellaan nälänhädäksi, jotta Venäjän omaa taloudellista ahdinkoa voidaan peitellä ja luoda kuvaa Suomen alistumisesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, vahvistaako artikkelin tapa toistaa yksityiskohtaisesti Venäjän median väitteitä (kuten 'Nälkäpeli'-metaforaa) niiden tarkoitusta levittää kyseistä narratiivia, vaikka artikkeli pyrkiikin osoittamaan ne vääriksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Venäjän median käyttämä kieli, jota artikkeli lainaa ja analysoi.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini60
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee kaupan hiipumisen ja sotamenot, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä vahvistaisi väitteitä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen ja Venäjän kauppavaihto
  • Venäjän sotamenot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Tulli
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Veli-Pekka Tynkkynen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Fanni Helenius muut analyysit →
Veli-Pekka Tynkkynen Ulkomaat Suomi Venäjä Juri Samonkin Alexander Stubb politiikka Nikolai Topornin Ivan Pjatibratov
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän media levittää väitteitä Suomen [...524 sanaa...] Nikolai Topornin toteaa venäläismedia Gazeta.ru:lle.

Sisältö haettu
17.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →