Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työttömyys | Suomessa 2000-luvun työttömyysennätys, ekonomisti povaa parempaa syksyllä

Helsingin Sanomat Uutinen 24.6.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Grok 4.325

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini95
  • Grok 4.390

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi työttömyyslukujen historiallisen korkean tason selittämällä sen rakenteellisilla tekijöillä ja viiveellä talouskasvussa. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne on hallinnassa ja väliaikainen, vaikka työmarkkinoiden tilanne onkin heikentynyt merkittävästi.

Uutinen Helsingin Sanomat Anni Härkönen , Julius Numminen · 24.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti pääekonomistin analyysiin, joka kehystää tilastotiedon ymmärrettävään muotoon.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu virallisiin tilastoihin. Vinouma on hyvin lievä ja rajoittuu ekonomistin optimistisen tulkinnan korostamiseen, mikä on tyypillistä talousuutisoinnille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja neutraalisti. Vaikka ekonomistin näkemys on optimistinen, se esitetään asiantuntija-arviona, eikä se ohjaa lukijaa vahvasti poliittiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Talouskasvun viive selityksenä työttömyydelle
  • Syksyn elpymisodotukset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu työttömyyden vaikutuksista yksilöille puuttuu. — Lukija saa kuvan tilastoista, mutta inhimillinen puoli jää huomioimatta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Toivo
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja taloudellisiin realiteetteihin selittäessään työttömyyden syitä.

Toivo

Ekonomistin arvio syksyn paranevasta tilanteesta tarjoaa lukijalle toivoa.

Tunteellinen sitaatti

Ekonomistin värikäs ilmaisu 'suurennuslasillakaan' korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee asiantuntijan näkemyksen havainnollistamista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'ennätys'-sanaa luomaan kiireen tuntua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilanteen ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Grok 4.315

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen ja kaukana populistisesta rakenteesta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tilastot ja ekonomistin mielipiteet on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli käyttää Tilastokeskuksen ja Keha-keskuksen dataa.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden rooli on selkeä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkisiin tilastoihin ja ekonomistin haastatteluun, mikä on perinteistä uutisointia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee talouspoliittista keskustelua ja ekonomistien asiantuntijaroolia: se tarjoaa selitysmallin työttömyyden kasvulle ja antaa toivoa syksyn elpymisestä, mikä vakauttaa odotuksia talouden suunnasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että talouskasvu johtaa väistämättä työllisyyden kasvuun, kunhan viive kuluu. ”Mielestäni sellaista skenaariota ei voi kuvitella, jossa talous jatkaisi pitkäkestoisesti kasvussa ilman, että se jossain vaiheessa tarkoittaisi työvoimatarpeen lisääntymistä.”
Kuka saa äänen Pääekonomisti Jukka Appelqvist on artikkelin keskeinen ääni, joka tulkitsee tilastoja, kun taas Tilastokeskuksen edustaja tarjoaa vain lyhyen teknisen selityksen kausivaihtelusta. ”Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistille tuoreet luvut eivät ole suuri yllätys.”
Tunnelma Realismi, Toivo

Artikkeli normalisoi työttömyyslukujen historiallisen korkean tason selittämällä sen rakenteellisilla tekijöillä ja viiveellä talouskasvussa. Lukijalle välittyy kuva, että tilanne on hallinnassa ja väliaikainen, vaikka työmarkkinoiden tilanne onkin heikentynyt merkittävästi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa painotetaan vahvasti ekonomistin näkemystä talouden 'hyvistä näkymistä' samalla kun työttömyysluvut ovat historiallisen korkealla; tämä voi hälventää lukijan kokemaa huolta tilanteen vakavuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini96
  • Grok 4.395

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin tilastollisiin väittämiin työttömyysasteesta ja määristä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työttömyysaste 2000-2025
  • nuorisotyöttömyys Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Keskuskauppakamari laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Härkönen muut analyysit →
Keskuskauppakamari Jukka Appelqvist työelämä Joanna Viinikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

- Työttömien määrä nousi toukokuussa [...379 sanaa...] kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna.

Sisältö haettu
25.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →