Analyysi artikkelista: Tuhansia pohjoiskarjalaisia lapsia elää vähävaraisissa perheissä tänäkin jouluna
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini92
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi lapsiperheköyhyyden pysyvänä rakenteellisena ilmiönä Pohjois-Karjalassa. Vaikka juttu on sävyltään asiallinen, se jättää lukijalle painostavan tunteen siitä, että tilanne on lukkiutunut eikä merkittävää muutosta ole tapahtunut vuosikymmeneen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on neutraali ja faktapohjainen. Vinouma on hyvin matala, sillä se nojaa vahvasti virallisiin tilastoihin ilman poliittista ohjailua.
Artikkeli raportoi tilastoja neutraalisti. Se ei ota kantaa poliittisiin ratkaisuihin tai syyllistä ketään, vaan keskittyy ilmiön kuvaamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Lapsiperheköyhyyden pysyvyys ja laajuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmiön taustalla olevia syitä tai mahdollisia ratkaisumalleja ei avata. — Lukija saa tilastollisen tiedon, mutta ei ymmärrystä siitä, miksi tilanne on pysynyt samana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Aihepiiri (lapsiperheköyhyys jouluna) herättää luonnostaan huolta lukijassa.
Joulu-viittaus otsikossa luo emotionaalisen kehyksen tilastotiedolle.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen luonteen vuoksi; se ei ole manipuloivaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin tilastollisia väitteitä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää joulua tunteisiin vetoavana kehyksenä: "Tuhansia pohjoiskarjalaisia lapsia elää vähävaraisissa perheissä tänäkin jouluna".
Otsikko on asiallinen ja kuvailee tilanteen ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen raportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
- JO 7: Tilastotiedot on attribuoitu selkeästi lähteille.
- JO 10: Lähteet (Tilastokeskus, Eurostat) on mainittu selkeästi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan tilastotietoon, mikä on tyypillistä uutisoinnille.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi lapsiperheköyhyyden pysyvänä rakenteellisena ilmiönä Pohjois-Karjalassa. Vaikka juttu on sävyltään asiallinen, se jättää lukijalle painostavan tunteen siitä, että tilanne on lukkiutunut eikä merkittävää muutosta ole tapahtunut vuosikymmeneen.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Pohjois-Karjalaan, vaikka tilastoja on saatavilla valtakunnallisesti; tämä voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen nostaa esiin alueellista eriarvoisuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini95
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan, kuten: "Pienituloisissa pohjoiskarjalaisissa perheissä oli viime vuonna 4 226 lasta."
Hyödylliset tilastoaiheet
- lapsiperheköyhyys Suomessa
- pienituloisuus Pohjois-Karjalassa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →