← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomessa maailman toiseksi vähiten korruptiota – vaalirahoituksessa selvä porsaanreikä

MTV Uutiset Uutinen 11.2.2025
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa kärkeen, artikkeli viestii, että tämä kuva on harhaanjohtava. Lukijalle välittyy, että korruptio Suomessa on muuttanut muotoaan vaikeammin havaittavaksi rakenteelliseksi toiminnaksi, jota nykyiset mittarit eivät kykene paljastamaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti Transparency Internationalin ja oikeusministeriön asiantuntijoiden näkemyksiin.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin lievä ja johtuu lähinnä siitä, että artikkeli antaa tilaa lähes yksinomaan indeksin kritiikille, mikä on kuitenkin perusteltua asiantuntijoiden näkökulmasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee hallinnon ja järjestöjen näkemyksiä korruption mittaamisesta. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se raportoi asiantuntijoiden huolia hallinnon avoimuudesta, mikä kuuluu journalistiseen vahtikoiratehtävään.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansainvälisten indeksien riittämättömyys
  • Rakenteellisen korruption olemassaolo Suomessa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tarkemmat esimerkit rakenteellisesta korruptiosta jäävät vähäisiksi. — Lukijan on vaikea hahmottaa, mitä 'rakenteellinen korruptio' käytännössä tarkoittaa ilman konkreettisia esimerkkejä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli siitä, että korruptio jää Suomessa havaitsematta.

Latautunut kieli

Termi 'porsaanreikä' luo mielikuvan järjestelmän epäkohdasta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden huoleen, ei manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään sekä sijoitusta että kritiikkiä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'porsaanreikä'-termiä luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin keskeisen ristiriidan.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä henkilöä tai tahoa, vaan mittausmenetelmää.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin indeksin rajoitteet.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli käsittelee ajankohtaista indeksijulkistusta, mutta tuo siihen asiantuntijoiden kautta syvyyttä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Transparency International Suomen pyrkimystä nostaa esiin rakenteellisia korruptioriskejä, joita kansainväliset indeksit eivät tavoita.
Pelissä Kansainvälinen maine korruptoitumattomana valtiona vs. tarve tunnistaa rakenteelliset korruptioriskit. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen asiantuntijoiden näkemystä indeksien puutteellisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansainvälinen korruptioindeksi on riittämätön mittari Suomen todellisen tilanteen arvioimiseksi. ”Transparency Internationalin Suomen-osasto kuitenkin huomauttaa, että indeksi kuvaa korruptiotilannetta hyvin rajatusti.”
Kuka saa äänen Järjestön ja viranomaisen äänet dominoivat, vahvistaen kriittistä näkökulmaa indeksin luotettavuuteen. ”sanoo Transparency Internationalin Suomen-osaston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Penttinen Fouto tiedotteessa.”
Tunnelma Huoli

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa kärkeen, artikkeli viestii, että tämä kuva on harhaanjohtava. Lukijalle välittyy, että korruptio Suomessa on muuttanut muotoaan vaikeammin havaittavaksi rakenteelliseksi toiminnaksi, jota nykyiset mittarit eivät kykene paljastamaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena indeksiin perustuvan 'Suomi-kuvan' tietoinen korjaaminen, sillä se nostaa otsikkoon indeksin hyvän sijoituksen, mutta purkaa sen välittömästi ingressissä ja leipätekstissä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 82/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

82/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan kansainväliseen indeksiin ja sen tulkintaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • korruptioindeksi 2025
  • Suomen korruptiotilasto

Suositellut lähteet

  • Transparency International
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia Katso aiheen Venla Mäntysalo laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Korruptio
  • Kotimaa
  • Rikosepäilyt

Tiedot tästä analyysistä

Suomi on saanut maailman maista [...270 sanaa...] indeksi, joka sijoittaa valtiot paremmuusjärjestykseen.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →