Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukrainan droonit ryhtyivät miinoittamaan Venäjän Krimin-maareittiä – ”Ne laukeavat liikkeestä”

Ilta-Sanomat Uutinen 18.5.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa sodan tapahtumia Ukrainan näkökulmasta painottaen maan kykyä iskeä Venäjän huoltoon ja torjua lennokkeja. Lukijalle välittyy kuva aktiivisesta ja aloitteellisesta Ukrainasta, vaikka samalla raportoidaan Venäjän iskuista siviilikohteisiin.

Uutinen Ilta-Sanomat · 18.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa laajasti eri rintamilla ja kansainvälisessä poliittisessa kontekstissa.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on uutisvirtaa, joka luonnollisesti nojaa Ukrainan ja lännen antamiin tietoihin. Vaikka se raportoi molempien osapuolten väitteet, Ukrainan näkökulma ja retoriikka saavat enemmän tilaa ja uskottavuutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa länsimaista valtavirran näkemystä Ukrainan sodasta. Se ei ole puolueellinen siinä mielessä, että se raportoisi epätotuuksia, mutta se painottaa Ukrainan hallinnon ja länsimaisten instituutioiden näkökulmia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan näkökulma sodan oikeutukseen
  • Venäjän toimien aggressiivisuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi historiallinen tausta jää vähemmälle huomiolle. — Lukija saa kuvan tapahtumista ilman syvempää ymmärrystä sodan juurisyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli sodan laajenemisesta ja ydinvoimalan turvallisuudesta.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän virallisia tiedotteita kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota esitetään jatkuvana konfliktina, jossa jokainen tapahtuma on osa suurempaa kamppailua.

Tunteellinen sitaatti

Sitaatit, joissa puhutaan 'kuoleman valtatiestä' tai 'valheista', lataavat tekstiä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, jossa inhimillinen kärsimys ja turvallisuusuhkat ovat keskiössä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikot vastaavat leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sitaattia luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa sotilaallista tapahtumaa neutraalisti.

Kärjistys: 40/100

Sota-asetelma itsessään on polarisoiva, mutta teksti raportoi tapahtumat asiallisesti.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaiset mainitaan, mutta heidän näkemyksensä esitetään vain Ukrainan tai länsimaisten lähteiden kautta, usein valheellisina.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti (Reuters, ISW, viranomaiset).
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän virallisia edustajia ei ole kuultu suoraan, vaan heidän väitteensä referoidaan ja kumotaan välittömästi.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on muodollista ja kritisoivaa.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste uutistoimistojen ja muiden medioiden tiedoista, ei itsenäistä tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Ukrainan hallintoa ja länsimaisia liittolaisia: sota esitetään jatkuvana, aktiivisena puolustustaisteluna, jossa Ukrainan iskut nähdään strategisina ja oikeutettuina vastatoimina Venäjän hyökkäyksille.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ukrainan iskut Venäjän huoltoreiteille ovat strategisesti perusteltuja ja oikeutettuja. ”Ukrainan keskipitkän matkan iskukampanja Venäjän armeijan huoltoreiteille näyttää sisältävän myös etämiinoitusta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän iskut siviilikohteisiin kuvataan aktiivisina tekoina, kun taas Ukrainan iskut kuvataan usein osana laajempaa 'iskukampanjaa', mikä häivyttää yksittäisten iskujen suoran vastuun. ”Ukrainan joukot väittivät drooniensa kontrolloivan jo koko miehitettyä Luhanskin aluetta”
Kuka saa äänen Ukrainalaiset viranomaiset ja armeijan edustajat saavat runsaasti tilaa esittää näkemyksensä, kun taas Venäjän puolelta siteerataan lähinnä miehityshallinnon johtajia tai yhtiöiden edustajia, joiden väitteet kyseenalaistetaan välittömästi. ”Jälleen yksi valhe Ukrainan puolustusvoimien väitetystä iskusta”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kokoaa sodan tapahtumia Ukrainan näkökulmasta painottaen maan kykyä iskeä Venäjän huoltoon ja torjua lennokkeja. Lukijalle välittyy kuva aktiivisesta ja aloitteellisesta Ukrainasta, vaikka samalla raportoidaan Venäjän iskuista siviilikohteisiin. Venäjän toiminta kehystetään järjestelmälliseksi valheiden kampanjaksi, kun taas Ukrainan sotilaalliset toimet esitetään välttämättöminä ja tehokkaina.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on kooste, joka seuraa sodan kulkua Ukrainan sodanjohtoa ja länsimaisia analyysilähteitä (kuten ISW) painottaen. Herää kysymys, onko uutisvirran valikoivuus suunniteltu ylläpitämään kuvaa Ukrainan aloitteellisuudesta tilanteessa, jossa rintamalinjat ovat muuten staattisia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termit kuten 'kuoleman valtatie' ja 'miehityshallinto' ohjaavat lukijan suhtautumista.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva →
Volodymyr Zelenskyi Krim Nato Ulkomaat IAEA Vladimir Putin Venäjä Ukraina politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta [...2489 sanaa...] kohteisiinsa. Niiden kohtaloa selvitetään edelleen.

Sisältö haettu
31.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →