Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Supo kommentoi salaliittoteoriaa

Iltalehti Uutinen 9.9.2025
Pisteet
42
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentuu lupaukselle Supo-kommentista, mutta päätyy raportoimaan kommentin puuttumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että aihe on viranomaiselle epämiellyttävä tai välteltävä, vaikka otsikko antaa ymmärtää sisällöllistä kommentointia.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Jari Hanska · 9.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli on uutisraportti haastattelun toteutumattomuudesta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Vinouma syntyy otsikon ja sisällön välisestä ristiriidasta, joka luo lukijalle odotuksen viranomaisnäkemyksestä, jota ei kuitenkaan tarjota.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi viranomaisen tavoitettavuudesta.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Väestönvaihtoteorian taustoitus puuttuu kokonaan. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi aihe on merkittävä tai miksi Supo olisi voinut sitä kommentoida.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Harhaanjohtava otsikointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Otsikko herättää uteliaisuutta viranomaisen kannasta salaliittoteoriaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko lupaa enemmän kuin mitä ingressi ja leipäteksti tarjoavat.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu otsikon luomaan katteettomaan odotukseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Harhaanjohtava, klikki 70/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Harhaanjohtava

Otsikko lupaa Supon kommentoivan, mutta sisältö toteaa haastattelun jääneen antamatta.

Klikkihoukutus: 70/100

Otsikko lupaa Supon kommentoivan salaliittoteoriaa, mutta sisältö kertoo vain haastattelun epäonnistumisesta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen, mutta lupaukseltaan harhaanjohtava suhteessa sisältöön.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Supo on jutun kohde, mutta ei pääse ääneen, vaikka otsikko niin lupaa.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla ei ole sisällössä katetta, sillä otsikko lupaa kommentin, jota ei saada.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on hyvin lyhyt ja raportoi vain haastattelun puuttumisesta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisen (Supo) viestinnällistä hallintaa, jossa vaikeisiin tai kiistanalaisiin aiheisiin otetaan etäisyyttä kiireeseen vedoten.
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisen toimijuus häivytetään kiireeseen, jolloin varsinainen aihe (väestönvaihtoteoria) jää vaille viranomaisarviota. ”ei ehtinyt haastattelua väestönvaihdosta antamaan”
Kuka saa äänen Artikkeli nostaa esiin viranomaisen, mutta ei anna tälle ääntä itse aiheesta. ”Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius ei ehtinyt haastattelua väestönvaihdosta antamaan.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli rakentuu lupaukselle Supo-kommentista, mutta päätyy raportoimaan kommentin puuttumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että aihe on viranomaiselle epämiellyttävä tai välteltävä, vaikka otsikko antaa ymmärtää sisällöllistä kommentointia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkeli julkaistu keskeneräisenä tai onko otsikointi tehty klikkien toivossa, vaikka varsinaista uutissisältöä ei ollut saatavilla.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Juha Martelius laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Hanska muut analyysit →
Juha Martelius Suojelupoliisi kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliisi
  • Levottomuudet ja sodat
  • Pelastuspalvelut
  • Lainvalvonta

Tiedot tästä analyysistä

Suojelupoliisin kommentoi Iltalehdelle väestönvaihtoteoriaa sekä [...10 sanaa...] haastattelua väestönvaihdosta antamaan. Maarit Pohjanpalo

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →