Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Supo: Droonitapaukset voivat saada suomalaiset pelkäämään – sillä saattaisi olla kauaskantoisia seurauksia

Yle Uutinen 15.5.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää droonitapaukset ensisijaisesti turvallisuuspoliittiseksi ja psykologiseksi haasteeksi, ei tekniseksi tai operatiiviseksi viranomaisongelmaksi. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisten viestinnän kritiikki tai epävarmuus on osa Venäjän tavoittelemaa informaatiovaikuttamista, mikä vaimentaa viranomaisvastuun kyseenalaistamista.

Uutinen Yle Jesse Mäntysalo · 15.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on rakennettu täysin Suojelupoliisin antamien lausuntojen ympärille.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa yksipuolisesti Suojelupoliisin arvioon. Vaikka sävy on asiallinen, kehystys, jossa kansalaisten kritiikki linkitetään Venäjän informaatiovaikuttamiseen, on ohjaava.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on viranomaisuskollinen ja heijastaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta. Lukijan ajatus taipuu uskomaan viranomaisten tulkintaa tilanteesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkemys turvallisuustilanteesta
  • Kansalaisten reaktioiden riski turvallisuudelle

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Viranomaisviestinnän kritiikkiä käsittelevät asiantuntijat tai kansalaisnäkökulmat puuttuvat. — Lukija saa vain viranomaisen oman arvion siitä, miksi heidän viestintäänsä kritisoidaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaislähtöisyys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Artikkeli käsittelee kansalaisten mahdollista pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.

Epäluottamus

Käsitellään kansalaisten mahdollista epäluottamusta viranomaisia kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän informaatiovaikuttaminen asetetaan vastakkain suomalaisten turvallisuuden ja luottamuksen kanssa.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee supon arviota kansalaisten tunteista, mutta se samalla vahvistaa viranomaisten narratiivia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä 'kauaskantoisista seurauksista'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa supon arviota.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua suomalaisten ja Venäjän informaatiovaikuttamisen välille.

Populismi: 30/100

Artikkeli viittaa 'kansalaisten' tunteisiin ja 'viranomaisiin' eliittinä, mutta ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä nimettyä tahoa, vaan raportoi supon arviota yleisestä tilanteesta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja supon arviot on erotettu faktuaalisesta raportoinnista.
  • JO 7: Supon kanta on välitetty selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Viranomaisviestinnän kritiikkiä käsitellään vain supon kautta, ei kuulla kritiikin esittäjiä.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia supon sähköpostivastauksesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia, sillä se siirtää huomion teknisistä epäonnistumisista (kuten 112-sovelluksen toimimattomuudesta) kansalaisten tunnetilaan ja Venäjän informaatiovaikuttamiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansalaisten huoli ja kritiikki viranomaisia kohtaan on suoraan Venäjän informaatiovaikuttamisen tulosta. ”Tämä taas saattaa supon mukaan pelata Venäjän pussiin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten epäonnistumiset (kuten 112-sovelluksen toimimattomuus) esitetään irrallisina tapahtumina, kun taas kansalaisten reaktiot esitetään aktiivisina toimijoina, jotka voivat 'pelata Venäjän pussiin'. ”Perjantaina havaittiin, että drooniuhasta varoittanut viranomaisten 112 Suomi -sovellus ei toiminut kunnolla.”
Kuka saa äänen Suojelupoliisi on artikkelin ainoa asiantuntijalähde, joka määrittää tilanteen luonteen ja kansalaisten reaktioiden merkityksen. ”Suposta kerrotaan Ylelle sähköpostitse, että tilanne voi aiheuttaa pelkoa”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää droonitapaukset ensisijaisesti turvallisuuspoliittiseksi ja psykologiseksi haasteeksi, ei tekniseksi tai operatiiviseksi viranomaisongelmaksi. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisten viestinnän kritiikki tai epävarmuus on osa Venäjän tavoittelemaa informaatiovaikuttamista, mikä vaimentaa viranomaisvastuun kyseenalaistamista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin viranomaisviestinnän kritiikin vain supon näkökulmasta, sen sijaan että haastateltaisiin riippumattomia turvallisuusasiantuntijoita tai kansalaisjärjestöjä, jotka voisivat arvioida viranomaisten viestinnän onnistumista neutraalimmin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Suojelupoliisin arvio esitetään ainoana totuutena tilanteesta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Poliisi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jesse Mäntysalo muut analyysit →
Poliisi Venäjä Ukraina itämeri kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • turvallisuus
  • Suojelupoliisi
  • droonit
  • Ukraina
  • Venäjä
  • Venäjän hyökkäys
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suojelupoliisi pitää täysin mahdollisena, että [...332 sanaa...] Uudenmaan drooniuhka**](https://areena.yle.fi/1-78105988) 77 min ![](https://img.img-cdn.yle.fi/crop_fill,w_196,h_110,dpr_1/f_auto/39-16436486a06f177b346e)

Sisältö haettu
22.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →