Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Amsterdamissa uusi räjähdys

Ilta-Sanomat Uutinen 16.3.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli linkittää erillisiä räjähdyksiä toisiinsa ääriryhmän väitteiden perusteella, vaikka viranomaiset suhtautuvat yhteyksiin varauksella. Lukijalle välittyy kuva laajenevasta turvallisuusuhasta juutalaisyhteisöä kohtaan, mikä normalisoi turvatoimien kiristämistä ja korostaa antisemitismin kasvua ilmiönä.

Uutinen Ilta-Sanomat Marika Jegoroff · 16.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaisten ja pormestarin lausuntoihin.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali, mutta ääriryhmän väitteiden nostaminen ingressiin ja otsikkoon antaa niille enemmän painoarvoa kuin viranomaisten varovaisuus edellyttäisi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumista viranomaislähteiden kautta ilman selkeää ideologista kehystä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi turvallisuustilanteesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Turvallisuusviranomaisten ja pormestarin näkökulma
  • Ääriryhmän väitteiden korostaminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus antisemitismin kasvun syistä puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä ilmiön taustoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli juutalaisyhteisöjen turvallisuudesta.

Pelko

Pelko mahdollisista iskuista.

Konflikti- tai kriisikehys

Räjähdykset ja iskut kehystetään jatkumona.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitavaan aiheeseen, joka on luonnostaan vakava.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 22

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman dramaattinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Aihe on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä yksittäistä kohdetta, jota kritisoitaisiin henkilökohtaisesti.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Attribuutio: Reuters mainittu lähteenä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on kate, mutta ääriryhmän väitteiden korostaminen on kyseenalaista.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin Reutersin uutisointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja poliittista johtoa: tapahtumat esitetään järjestelmällisenä uhkana, mikä oikeuttaa turvatoimien kiristämisen ja antaa viranomaisille mandaatin toimia.
Pelissä Turvallisuus vs. yhteiskunnallinen vakaus. Juttu käsittelee pääosin turvallisuutta ja sen kiristämistä, jättäen vähemmälle huomiolle laajemman yhteiskunnallisen keskustelun radikalisoitumisen syistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ääriryhmän väitteet ovat varteenotettava lähtökohta tapahtumien yhdistämiselle, vaikka viranomaiset eivät ole niitä vahvistaneet. ”Sama ääriryhmä väittää olevansa myös tämän räjähdyksen takana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten vastuu ja toiminta kuvataan passiivisesti tai referoituna, korostaen tapahtumien hallitsemattomuutta. ”Halseman kerrottiin sanoneen”
Kuka saa äänen Viranomaiset ja pormestari saavat äänen, kun taas ääriryhmän toiminta välittyy vain väitteiden kautta. ”Kaupungin pormestari Femke Halsema kuvaili kouluiskua”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli linkittää erillisiä räjähdyksiä toisiinsa ääriryhmän väitteiden perusteella, vaikka viranomaiset suhtautuvat yhteyksiin varauksella. Lukijalle välittyy kuva laajenevasta turvallisuusuhasta juutalaisyhteisöä kohtaan, mikä normalisoi turvatoimien kiristämistä ja korostaa antisemitismin kasvua ilmiönä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko ääriryhmän väitteiden korostaminen otsikossa ja ingressissä tarkoituksellinen valinta luoda dramaattisempaa uutisarvoa tilanteessa, jossa viranomaiset itse ovat huomattavasti varovaisempia yhteyksien vahvistamisessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termien kuten 'ääriryhmä' ja 'hyökkäys' käyttö.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Amsterdam laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marika Jegoroff muut analyysit →
Amsterdam Reuters Ulkomaat Rotterdam David Van Weel Femke Halsema Liège
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Sama ääriryhmä väittää olevansa myös [...207 sanaa...] Iraniin ja Iranin vastaiskujen jälkeen.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →