Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Teinipojat poseerasivat valtavien setelinippujen kanssa – poliisia odotti hätkähdyttävä näky poikien asunnolla

Ilta-Sanomat Uutinen 19.4.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Yllätys / hämmästys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kuvaa nuorisorikollisuuden uudesta, kansainvälisestä muodosta, jossa alaikäiset toimivat järjestäytyneen rikollisuuden välikappaleina. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa ulkomailta johdettu rikollisuus on soluttautunut suomalaiseen arkeen, vaikka viranomaiset ovatkin saaneet vyyhdin haltuunsa.

Uutinen Ilta-Sanomat Juulia Hakulinen · 19.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti poliisin esitutkintamateriaaliin perustuva.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin faktapohjainen raportti, mutta se nojaa täysin viranomaislähteisiin. Koska kyseessä on vireillä oleva oikeusjuttu, tämä on genren mukaista, mutta jättää syytettyjen näkökulman kokonaan pois.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi rikosoikeudellisesta prosessista. Lukijan ajatus ei taivu poliittiseen suuntaan, vaan keskittyy rikoksen vakavuuteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin ja syyttäjän näkökulma rikoksen vakavuudesta ja poikien roolista.

Kritisoidut tahot

  • Teinipojat
  • Ulkomailla oleva mies

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus nuorten rekrytoinnista rikollisuuteen puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi nuoret päätyvät tällaisiin tekoihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Yllätys / hämmästys
Pelko

Rikosten rajuus ja uhkaavat tilanteet (tulipalo, aseella uhkaaminen) luovat turvattomuuden tunnetta.

Yllätys / hämmästys

Nuorten poikien osallisuus näin vakaviin rikoksiin hämmentää lukijaa.

Latautunut kieli

Ilmaisut kuten 'tuhoisa tulipalo', 'raju rikosvyyhti' ja 'kylmäverinen rikos' korostavat tapahtumien vakavuutta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Yksityiskohtaiset kuvaukset asunnon tapahtumista ja löydöistä tekevät uutisesta eläväisen.

Tunnevetoaminen on perusteltua rikoksen vakavuuden ja poikkeuksellisuuden vuoksi, mutta kielenkäyttö on paikoin dramatisoivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'hätkähdyttävä näky' -ilmaisua houkutellakseen lukijaa, vaikka sisältö on vakavaa rikosuutisointia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtunutta ilman voimakasta latausta.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan keskittyy rikosvyyhdin kuvaamiseen.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä, vaan raportoi rikoksesta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytettyjä tai heidän puolustustaan ei ole kuultu. Oikeudenkäynnissä heillä on mahdollisuus vastata syytteisiin.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tapahtumat on kuvattu yksityiskohtaisesti esitutkintamateriaalin pohjalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu, artikkeli keskittyy syytteisiin.
  • JO 10: Lähteet (poliisi, syyttäjä) on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Syytettyjen näkökulma tai puolustuksen ääni puuttuu kokonaan.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on vakava rikosepäily.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu poliisin esitutkintamateriaaliin, joka on uutta tietoa yleisölle.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliisin tiedotustyötä ja yleistä turvallisuudentunnetta korostamalla viranomaisten tehokkuutta rikosvyyhdin purkamisessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 'crime as a service' -ilmiö on vakiintunut ja tunnistettava uhka Suomessa. ”Poliisi kertoi maaliskuussa, että crime as a service -palvelu on saapunut Suomeen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Rikollisten toimijuus on vahvasti sidottu ulkomailla olevaan tuntemattomaan mieheen, mikä häivyttää teinien omaa moraalista vastuuta. ”Ulkomailla lankoja käsissään pitänyt mies käski teinit uhrin kerrostalolle.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan poliisin esitutkintamateriaaliin ja syyttäjän haastehakemukseen. ”Poliisin esitutkinnan mukaan teinipojat tarkkailivat ensimmäisessä kerroksessa sijainnutta kerrostaloasuntoa ulkopuolelta.”
Tunnelma Pelko, Yllätys / hämmästys

Artikkeli normalisoi kuvaa nuorisorikollisuuden uudesta, kansainvälisestä muodosta, jossa alaikäiset toimivat järjestäytyneen rikollisuuden välikappaleina. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa ulkomailta johdettu rikollisuus on soluttautunut suomalaiseen arkeen, vaikka viranomaiset ovatkin saaneet vyyhdin haltuunsa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy poikkeuksellisen paljon visuaaliseen todistusaineistoon (kuvat setelipinoista, huumeista), mikä voi olla tarkoituksellinen valinta lukijan tunteisiin vetoamiseksi ja rikoksen vakavuuden korostamiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita adjektiiveja kuvaamaan rikoksia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vantaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juulia Hakulinen muut analyysit →
Vantaa 7side Rikos kotimaa Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Kun poliisi alkoi selvittä helsinkiläisperheen [...772 sanaa...] Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →