Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yhä harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea tai työttömyysturvaa

Ilta-Sanomat Uutinen 2.9.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli osoittaa, että vaikka vieraskielisten saama euromääräinen tuki on kasvanut, se johtuu ensisijaisesti vieraskielisen väestön nopeasta kasvusta ja ukrainalaisten erityistilanteesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida keskustelua sosiaaliturvasta tuomalla esiin, että suhteellinen osuus tuensaajista on itse asiassa laskenut.

Uutinen Ilta-Sanomat Jenny Mäkinen · 2.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee sosiaaliturvaa rakenteellisena ja tilastollisena ilmiönä.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin neutraali ja nojaa vahvasti Kelan tilastoihin. Se pyrkii selittämään monimutkaista ilmiötä useilla eri etuuslajeilla ja asiantuntijakommenteilla, mikä vähentää vinoumia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta puhtaasti tilastollisesta ja väestörakenteellisesta näkökulmasta. Se ei ota kantaa sosiaaliturvan tasoon tai maahanmuuttopolitiikkaan, vaan raportoi Kelan tiedotteen pohjalta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Väestönkasvun merkitys sosiaaliturvamenojen kasvussa
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tilastollinen kontekstointi Asiantuntijatiedon käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tilastollisiin realiteetteihin.

Artikkeli välttää tunnevetoamista ja keskittyy faktapohjaiseen raportointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun keskeistä havaintoa: "Yhä harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea tai työttömyysturvaa".

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun päähavainnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: "Yhä harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea tai työttömyysturvaa".

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja asiapohjainen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei käytä kansa vs. eliitti -asetelmaa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selkeästi.
  • JO 35: Oikaisu on julkaistu avoimesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Kelan tiedotteeseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää vieraskielisen väestön sosiaaliturvan käytön kehitystä suhteessa väestönkasvuun. Se tarjoaa faktapohjaisen vastapainon mahdollisille väitteille tuensaajien osuuden kasvusta, osoittaen osuuksien laskeneen.
Pelissä Sosiaaliturvan kohdentuminen vs. väestörakenteen muutos. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, tarjoten tilastollista kontekstia tuensaajien osuuden muutoksille.
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu asumistuen muutoksista häivytetään passiivilla. ”opiskelijat siirrettiin pois yleiseltä asumistuelta”
Kuka saa äänen Kelan asiantuntija saa äänen selittämään tilastojen taustoja, mikä tuo neutraalia asiantuntijaperspektiiviä. ”– Vieraskielisten tuen saajien määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi tästä ukrainalaisten ryhmästä. Ukrainankielisten toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023 alkaen, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli osoittaa, että vaikka vieraskielisten saama euromääräinen tuki on kasvanut, se johtuu ensisijaisesti vieraskielisen väestön nopeasta kasvusta ja ukrainalaisten erityistilanteesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys normalisoida keskustelua sosiaaliturvasta tuomalla esiin, että suhteellinen osuus tuensaajista on itse asiassa laskenut.

7 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin Kelan tilastojen varaan. Sitaatti: "Vuonna 2025 aikuisista vieraskielisistä 18 prosenttia sai toimeentulotukea."

  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna95
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • vieraskielisten sosiaaliturvan käyttö 2017-2025
  • Kelan etuusmenot

Suositellut lähteet

  • Kela
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jenny Mäkinen muut analyysit →
talous politiikka Signe Jauhiainen Kela Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Kahdeksassa vuodessa on tapahtunut muutosta [...589 sanaa...] vieraskielisestä väestöstä saa Kelan etuuksia.

Sisältö haettu
2.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →