Analyysi artikkelista: Ulkoministeri Valtonen: Vielä ei ole aika neuvotella Venäjän kanssa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Grok 4.335
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Grok 4.378
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta siitä, että Venäjän kanssa neuvotteleminen on lähitulevaisuuden skenaario, vaikka virallinen kanta onkin vielä odottava. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen ulkopolitiikan huipulla on hienovaraista erimielisyyttä taktiikasta, mutta hallitus ja ulkoministeriö pyrkivät pitämään yllä yhtenäistä rintamaa EU:n suuntaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä ja johtuu siitä, että ulkoministeri Valtosen näkökulma dominoi tekstiä, kun taas presidentti Stubbin poikkeava kanta esitetään vain lyhyenä vastapainona ilman syvempää analyysia.
Artikkeli välittää hallituksen ja ulkoministeriön virallista linjaa, joka on Suomen ulkopolitiikassa vakiintunut ja keskeinen. Lukijan ajatus taipuu ymmärtämään hallituksen varovaisuutta, mutta artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ulkoministeriön ja hallituksen varovainen linja Venäjä-suhteissa
- Tarve yhtenäiselle EU-koordinaatiolle
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Presidentti Stubbin näkemyksen perusteita ei avata, vaikka se on artikkelin ingressissä nostettu esiin. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi presidentti ja ulkoministeri saattavat painottaa eri asioita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa pragmaattiseen ulkopoliittiseen harkintaan ja realiteetteihin.
Sitaatit on valittu korostamaan Valtosen maltillista ja harkitsevaa otetta.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee asiallisen, harkitun ulkopolitiikan kuvan luomista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Valtonen perustelee, miksi neuvottelut eivät ole vielä ajankohtaisia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini12
- Grok 4.310
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääviestin.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa ulkoministerin kantaa ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan kuvaa diplomaattista prosessia.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä; se keskittyy instituutioiden väliseen diplomatiaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Alexander Stubb on mainittu, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selkeästi.
- JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista ja attribuutiot ovat selkeitä.
- JO 11: Toimittaja on pitäytynyt raportoivassa otteessa.
Heikkoudet
- JO 21: Presidentti Stubbin näkemys jää vain maininnaksi, eikä hänelle anneta tilaa avata perustelujaan.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta aiheesta, mutta ei tarjoa uutta syväluotaavaa analyysia tai uusia paljastuksia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta siitä, että Venäjän kanssa neuvotteleminen on lähitulevaisuuden skenaario, vaikka virallinen kanta onkin vielä odottava. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen ulkopolitiikan huipulla on hienovaraista erimielisyyttä taktiikasta, mutta hallitus ja ulkoministeriö pyrkivät pitämään yllä yhtenäistä rintamaa EU:n suuntaan.
Herää kysymys, miksi artikkelin loppuun on liitetty osio Iranin neuvotteluista, joka vaikuttaa irralliselta suhteessa pääaiheeseen eli Venäjä-suhteisiin. Se saattaa heijastaa pyrkimystä antaa Valtoselle asiantuntijarooli laajemmissa kansainvälisissä kriiseissä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →