Analyysi artikkelista: HS-gallup | Stubbia äänestävistä 40 prosentille seksuaalinen suuntautuminen on syy olla äänestämättä Haavistoa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini70
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaiden äänestäjien välisiä arvokonflikteja. Lukijalle välittyy kuva, että seksuaalinen suuntautuminen on edelleen merkittävä jakolinja osalle äänestäjistä, vaikka aihetta ei vaalikampanjoissa suoraan nosteta keskiöön.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on raportoiva, mutta valinta nostaa gallupin yksittäinen, kiistanalainen tulos otsikkoon luo vinouman, joka korostaa henkilökohtaisia ominaisuuksia poliittisten ohjelmien sijaan.
Artikkeli raportoi galluptulosta, joka on osa vaalien seurantaa. Vaikka aihe on latautunut, se ei asetu ideologisesti vasemmalle tai oikealle, vaan raportoi äänestäjäkunnan jakautumisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Äänestäjien asenteet ehdokkaiden henkilökohtaisia ominaisuuksia kohtaan.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Gallup-tuloksen taustoitus ja merkitys vaalien kannalta puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten tämä tulos suhteutuu muihin vaaliteemoihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli tuo esiin äänestäjien epäluottamusta tai torjuntaa ehdokasta kohtaan tämän henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.
Sanojen 'seksuaalinen suuntautuminen' ja 'epäsopiva' käyttö lataa aihetta.
Tunnevetoaminen on sidoksissa gallupin tuloksiin, mutta otsikointi tekee siitä korostetun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa gallupin tulosta: "Stubbia äänestävistä 40 prosentille seksuaalinen suuntautuminen on syy olla äänestämättä Haavistoa".
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini60
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää provokatiivista aihetta (seksuaalinen suuntautuminen) lukijoiden huomion herättämiseksi.
Otsikko nostaa esiin seksuaalisen suuntautumisen syynä äänestämättä jättämiselle, mikä on latautunut aihe suomalaisessa politiikassa: "seksuaalinen suuntautuminen on syy olla äänestämättä".
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Aihe itsessään on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen gallup-tietona.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on galluptulos, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva syytös, johon tarvitsisi vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Gallup-tulos on erotettu mielipiteistä.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on provokatiivinen suhteessa uutisen sisältöön.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu oman lehden gallupiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaiden äänestäjien välisiä arvokonflikteja. Lukijalle välittyy kuva, että seksuaalinen suuntautuminen on edelleen merkittävä jakolinja osalle äänestäjistä, vaikka aihetta ei vaalikampanjoissa suoraan nosteta keskiöön.
Herää kysymys, miksi gallupin tuloksista nostetaan otsikkoon juuri tämä yksittäinen, polarisoiva tekijä. Se voi olla toimituksellinen valinta herättää keskustelua vaalien arvopohjasta, mutta se samalla korostaa ehdokkaiden välisiä henkilökohtaisia eroja politiikan sijaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Aiheen valinta ja otsikointi korostavat polarisoivaa tekijää.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu suoraan gallup-dataan, jonka tarkistaminen on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- HS-gallup presidentinvaalit 2024
Suositellut lähteet
- Helsingin Sanomat
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →