Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulkomaalaisten tekemät rikokset kasvussa

Yle Uutinen 31.3.2011
Pisteet
55
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin ulkomaalaisten tekemien rikosten kasvun ja linkittää sen Schengen-alueen laajentumiseen ja pikakeikkoihin. Lukijalle välittyy kuva, jossa ulkomaalainen rikollisuus on kasvava ongelma, joka vaatii viranomaisyhteistyötä, vaikka tilastojen taustoja ja suhteellisuutta ei avata kattavasti.

Uutinen Yle Kirjaudu sisään Yle Tunnuksella nähdäksesi vastauksen. · 31.3.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti poliisin antamiin tietoihin ja näkökulmaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy vahvasti ulkomaalaisten tekemien rikosten kasvuun ja linkittää sen rajojen avautumiseen. Vaikka poliisin ääni on mukana, vastakkaisia näkökulmia tai laajempaa kontekstia ei tarjota, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Oikea

Kehystys, joka korostaa rajojen avautumista rikollisuuden syynä, on tyypillinen oikeistolaiselle tai maahanmuuttokriittiselle retoriikalle. Vaikka artikkeli raportoi poliisin näkemyksiä, se ei tarjoa tasapainottavaa kontekstia, mikä ohjaa lukijan tulkintaa tiettyyn suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Rikollisuuden yhteys rajojen avautumiseen ja ulkomaalaisten määrän kasvuun.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus rikollisuuden syistä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa rikollisuuden kehityksestä.
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai muiden asiantuntijoiden arviot puuttuvat. — Lukija ei näe asiaa muista kuin poliisin näkökulmasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli rikollisuuden kasvusta ja turvallisuudesta.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "pikakeikat" luovat mielikuvaa hallitsemattomasta rikollisuudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Rikollisuuden ja rajojen avautumisen asettaminen vastakkain.

Artikkeli vetoaa lukijan huoleen rikollisuudesta, mikä on ymmärrettävää, mutta kehystys on yksipuolinen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta pelkistetty: "Ulkomaalaisten tekemät rikokset kasvussa".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko nostaa esiin ryhmän (ulkomaalaiset) ja negatiivisen ilmiön (rikokset), mikä voi luoda vastakkainasettelua.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo me-ne-asetelman ulkomaalaisten ja suomalaisten välille.

Populismi: 50/100

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa rikollisuus esitetään ulkoisena uhkana kansalle.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ulkomaalaisia tai heidän edustajiaan ei ole kuultu, vaikka heitä käsitellään artikkelissa.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan toisistaan.
  • JO 10: Lähteet (poliisi) on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä ulkomaalaisten tai heidän edustajiensa ääntä ei kuulla.
  • JO 11: Toimittajan kanta voi sekoittua uutiseen valittujen syy-seuraussuhteiden kautta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen uutinen, joka ei tarjoa uutta syvällistä analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tiukempaa maahanmuutto- ja rajapolitiikkaa kannattavia tahoja, sillä se nostaa esiin ulkomaalaisten tekemien rikosten kasvun ja yhdistää sen suoraan rajojen avautumiseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Schengen-alueen laajentuminen on suora syy rikollisuuden kasvulle. ”Schengen-alueen laajentuminen on lisännyt erityisesti rikoksia, joiden tekijät käyvät Suomessa vain muutaman tunnin pikakeikoilla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Rikollisuuden syyksi asetetaan ulkoiset tekijät, kuten rajojen avautuminen, ilman että tarkastellaan laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. ”suurena syynä on myös rajojen avautuminen”
Kuka saa äänen Poliisin edustaja saa äänen, mutta ulkomaalaisten tekemien rikosten taustoja tai kyseisten ryhmien edustajia ei kuulla. ”kertoo rikoskomisario Juha Laaksonen Helsingin poliisista”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin ulkomaalaisten tekemien rikosten kasvun ja linkittää sen Schengen-alueen laajentumiseen ja pikakeikkoihin. Lukijalle välittyy kuva, jossa ulkomaalainen rikollisuus on kasvava ongelma, joka vaatii viranomaisyhteistyötä, vaikka tilastojen taustoja ja suhteellisuutta ei avata kattavasti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi venäläisten tekemien rikosten puolittuminen mainitaan vain ohimennen, vaikka se voisi tarjota tärkeää kontekstia rikollisuuden kehitykselle ja mahdollisille muille vaikuttaville tekijöille kuin pelkälle rajojen avautumiselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka korostavat rikollisuuden ulkoista alkuperää.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu rikostilastoihin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ulkomaalaisten tekemät rikokset Suomessa 2014-2024
  • rikollisuuden kehitys kansallisuuksittain

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Poliisi
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Schengen-alue laajempi kuva →
Schengen-alue Suomi Juha Laaksonen Rikos Helsinki politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kotimaa
  • rikokset
  • virolaiset
  • Schengen-alue
  • Romania
  • oikeus
  • Viro
  • Lainvalvontavirastot ja -organisaatiot

Tiedot tästä analyysistä

Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä Suomessa [...109 sanaa...] Laaksonen kertoo. Lähteet: YLE Uutiset

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →