Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Valmiusjohtaja: Viranomaiset tiesivät koko ajan, että 112-sovellus ei ole paras vaihtoehto vaaratiedotteen lähettämiseen

Yle Uutinen 23.5.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa viranomaisista, jotka ovat tienneet oikean ratkaisun jo vuosia, mutta joiden kädet ovat olleet sidotut resurssien ja teknologiajättien politiikan vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että 112-sovelluksen ongelmat olivat väistämättömiä, vaikka viranomaiset tekivät parhaansa.

Uutinen Yle Juha-Matti Mäntylä · 23.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu vahvasti viranomaisnäkökulmasta, jossa Hätäkeskuslaitoksen edustaja toimii pääasiallisena tietolähteenä.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteistys on yksipuolinen. Hätäkeskuslaitoksen edustaja saa selittää tapahtumien kulun ilman haastavia kysymyksiä tai muiden osapuolten näkökulmia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy hallinnolliseen ja tekniseen prosessiin. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hätäkeskuslaitoksen näkemys resurssipulasta ja teknisistä rajoitteista.

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Poliittisten päättäjien tai lakivalmistelijoiden näkökulma vuoden 2020 päätöksistä puuttuu. — Lukija ei saa tietää, miksi viranomaisten suosituksista poikettiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin selittäessään teknologiajättien rajoitteita.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset hätäkeskuksen toiminnasta luovat kuvaa ammattimaisesta ja huolellisesta työstä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin pyrkimystä selittää monimutkaista teknistä prosessia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen dramatisoinnin viranomaisten tietoisuudesta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin pääväitettä.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päätöksentekijöitä, jotka valitsivat 112-sovelluksen viralliseksi järjestelmäksi, ei kuulla.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tekninen taustoitus on asiallista.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja tekniset tiedot vaikuttavat paikkansapitäviltä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä vain Hätäkeskuslaitoksen edustajaa kuullaan.
  • JO 21: Artikkelista puuttuu muiden osapuolten (kuten lakivalmistelijoiden) näkökulma.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli syventää aiempaa uutisointia Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Hätäkeskuslaitosta ja sen johtoa: se siirtää vastuun 112-sovelluksen puutteista teknologiajättien ja aiemman rahoituspolitiikan piikkiin, samalla kun viranomaisten omaa toimintaa kuvataan huolelliseksi ja ammattitaitoiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 112-sovelluksen käyttö vaaratiedotteisiin oli ymmärrettävä ratkaisu resurssipulan vuoksi, eikä kyseenalaista viranomaisten päätöksentekoprosessia syvemmin. ”Suomi oli jäänyt sovelluksensa menestyksen vangiksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta 112-sovelluksen valinnasta viralliseksi tiedotuskanavaksi häivytetään passiivilla ja epämääräisillä viittauksilla päätöksentekoon. ”Sellainen sovelluksen vaaratiedotteesta kuitenkin tuli vuoden 2020 lakimuutoksen yhteydessä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Hätäkeskuslaitoksen omaan näkökulmaan, jota edustaa valmiusjohtaja Marko Nieminen. ”Niemisen mukaan viranomaispuolella kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa viranomaisista, jotka ovat tienneet oikean ratkaisun jo vuosia, mutta joiden kädet ovat olleet sidotut resurssien ja teknologiajättien politiikan vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että 112-sovelluksen ongelmat olivat väistämättömiä, vaikka viranomaiset tekivät parhaansa. Samaan aikaan artikkeli normalisoi sen, että kriittisessä turvallisuusjärjestelmässä on luotettu sovellukseen, jonka kehittäjä itse tiesi epävarmaksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella lainkaan niitä tahoja, jotka tekivät vuoden 2020 lakimuutoksen tai vastasivat rahoituspäätöksistä. Tämä jättää Hätäkeskuslaitoksen ainoaksi ääneksi, joka selittää menneisyyden tapahtumia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hätäkeskuslaitos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juha-Matti Mäntylä muut analyysit →
Hätäkeskuslaitos teknologia kotimaa Marko Nieminen Google Apple
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • teknologia
  • hätäkeskukset
  • politiikka
  • Suomi
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

”Emme millään tavalla olleet ajamassa [...964 sanaa...] teknologia toimii, viesti välittyy nopeasti.

Sisältö haettu
23.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →