Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maahanmuutto | Selvitys: Ulkomaalaistaustaiset saivat selvästi enemmän työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea kuin suomalaistaustaiset

Helsingin Sanomat Uutinen 25.3.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää maahanmuuton taloudelliset vaikutukset jaettuna eri maahanmuuttoryhmiin, mikä haastaa yksinkertaistetut mielikuvat. Lukijalle välittyy kuva, että maahanmuuton taloudellinen vaikutus riippuu merkittävästi maahantuloperusteesta, eikä sitä voi tiivistää yhteen yleistykseen.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Julian Puumalainen · 25.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tutkimustiedon ja asiantuntijan näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja pyrkii tasapainoon tuomalla esiin sekä tulonsiirtojen käytön että verotulojen merkityksen. Otsikko painottaa negatiivisempaa puolta, mutta ingressi ja leipäteksti tuovat välittömästi esiin myös myönteiset taloudelliset vaikutukset.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustuloksia neutraalisti ja antaa tilaa tutkijan monipuoliselle näkemykselle. Se ei aja ideologista agendaa vaan pyrkii välittämään tutkimustietoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maahanmuuton taloudellisten vaikutusten erot maahantuloperusteen mukaan.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva painotus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittelemällä tutkimustietoa taloudellisista luvuista.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja välttää tunteisiin vetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat toisiaan ja kuvaavat tutkimuksen tuloksia tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen keskeisen havainnon, vaikka se nostaakin esiin vain yhden puolen tutkimuksesta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tutkimuksen tulosta neutraalisti: "Selvitys: Ulkomaalaistaustaiset saivat selvästi enemmän työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea kuin suomalaistaustaiset".

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali ja asiallinen raportti tutkimuksesta.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei käytä kansa-eliitti-asetelmaa vaan nojaa asiantuntijatietoon.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, ei kritisoi yksittäisiä tahoja.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli nojaa viralliseen tutkimuslaitokseen.
  • JO 7: Lähde on selkeä ja luotettava.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi tuoretta tutkimusta, mikä on uutisjournalismille tyypillistä.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia moniulotteisesti, sillä se nostaa esiin sekä tulonsiirtojen erot että verotulojen merkityksen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahanmuuttajien taloudellinen vaikutus on relevantti ja mitattavissa oleva suure julkisen talouden kannalta. ”Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan”
Kuka saa äänen Tutkijan ääni on keskiössä tulosten tulkitsijana. ”Johtava tutkija Matti Sarvimäki sanoo”
Tunnelma Realismi

Artikkeli esittää maahanmuuton taloudelliset vaikutukset jaettuna eri maahanmuuttoryhmiin, mikä haastaa yksinkertaistetut mielikuvat. Lukijalle välittyy kuva, että maahanmuuton taloudellinen vaikutus riippuu merkittävästi maahantuloperusteesta, eikä sitä voi tiivistää yhteen yleistykseen.

7 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin VATT:n selvityksen ympärille, joten tilastollinen tarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maahanmuuttajien työllisyys ja tulonsiirrot 2023
  • VATT tutkimus maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Suositellut lähteet

  • VATT
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Matti Sarvimäki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Julian Puumalainen muut analyysit →
Matti Sarvimäki Valtion taloudellinen tutkimuskeskus politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan [...71 sanaa...] Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksestä.

Sisältö haettu
16.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →