Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi tappoi toisen Manchesterin iskun uhreista

Iltalehti Uutinen 3.10.2025
Pisteet
53
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
30
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Manchesterin terrori-iskusta ja poliisin toiminnasta. Lukijalle välittyy kiireellinen ja dramaattinen kuva tapahtumista, mutta tekstin sisäiset ristiriidat ja niukkuus jättävät avoimeksi, ketkä tarkalleen olivat uhreja ja ketkä hyökkääjiä.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Jimi Holmberg · 3.10.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Uutisraportointi tapahtumasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Vinouma syntyy todennäköisesti toimituksellisesta huolimattomuudesta, ei tietoisesta poliittisesta ohjauksesta. Ristiriita otsikon ja ingressin välillä on merkittävä laadullinen puute.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelissa ei ole ideologista kehystä; kyseessä on uutisointi väkivaltaisesta tapahtumasta.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tapahtumien taustat ja tarkempi kulku puuttuvat. — Lukija ei saa riittävää kuvaa tilanteen vakavuudesta tai syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Ristiriitainen uutisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko
Pelko

Terrori-iskuun liittyvä turvattomuuden tunne.

Provokatiivinen otsikko

Otsikon dramaattinen väite poliisin toiminnasta.

Tunnevetoaminen on seurausta aiheen luonteesta, mutta otsikon virheellisyys korostaa dramaattisuutta tarpeettomasti.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Sisältö kumoaa, klikki 40/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Sisältö kumoaa

Otsikko väittää poliisin tappaneen uhrin, mutta ingressi kertoo poliisin ampuneen hyökkääjää.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on dramaattinen ja sisältää mahdollisesti virheellistä tietoa uhrin ja hyökkääjän rooleista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on sävyltään asiallinen, vaikka sen faktuaalisuus on kyseenalainen.

Kärjistys: 0/100

Ei polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta, joka voisi vastata.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla ei ole katetta sisällössä, koska otsikko ja ingressi ovat ristiriidassa.
  • JO 35: Olennainen asiavirhe otsikossa vaatii korjausta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu yleiseen uutistapahtumaan.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan ymmärtävän 'Manchesterin iskun' kontekstin ilman tarkempaa taustoitusta. ”Manchesterin iskun uhreista”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Otsikossa poliisin toiminta kuvataan passiivisesti, mutta ingressissä se täsmentyy. ”Poliisi tappoi toisen Manchesterin iskun uhreista”
Tunnelma Pelko

Artikkeli raportoi Manchesterin terrori-iskusta ja poliisin toiminnasta. Lukijalle välittyy kiireellinen ja dramaattinen kuva tapahtumista, mutta tekstin sisäiset ristiriidat ja niukkuus jättävät avoimeksi, ketkä tarkalleen olivat uhreja ja ketkä hyökkääjiä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko otsikon ja ingressin välillä oleva ristiriita (uhri vs. hyökkääjä) toimituksellinen virhe vai seuraus nopeasta uutisoinnista, sillä otsikko väittää poliisin tappaneen uhrin, kun taas ingressi puhuu hyökkääjän ampumisesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Manchester laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jimi Holmberg muut analyysit →
Manchester Ulkomaat Rikos
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliisi
  • Levottomuudet ja sodat
  • Rikos
  • Laki oikeus ja rikos
  • Rikoksen teko

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi ampui kahta henkilöä, jotka [...23 sanaa...] kaksi ja loukkaantui kolme ihmistä.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →