Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: 17-vuotiaan tytön kauhunhetket juna-aseman lähellä Helsingissä – tuntematon mies kävi kimppuun ja raiskasi

Ilta-Sanomat Uutinen 29.5.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi vakavasta seksuaalirikoksesta ja oikeudenkäynnistä. Se keskittyy uhrin kokemukseen ja oikeusprosessin lopputulokseen, normalisoiden samalla rikosoikeudellisen uutisoinnin käytäntöjä, joissa uhrin kärsimys kuvataan yksityiskohtaisesti.

Uutinen Ilta-Sanomat Kia Kilpeläinen · 29.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy uhrin kokemukseen ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali rikosuutinen, joka noudattaa oikeudenkäyntiuutisoinnin perinteitä. Vinoumaa ei ole havaittavissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi oikeuden päätöksestä ja tapahtumien kulusta ilman poliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrin näkökulma ja oikeudenkäynnin lopputulos

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Suru / myötätunto
Pelko

Kuvaus väkivaltaisesta hyökkäyksestä julkisella paikalla.

Suru / myötätunto

Uhrin kokeman kärsimyksen korostaminen.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Tapahtumien yksityiskohtainen kuvaus luo vahvan mielikuvan tilanteesta.

Tunnevetoaminen on luonnollinen osa vakavan rikoksen raportointia, jossa uhrin kokemus on keskeinen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää emotionaalisesti latautuneita ilmauksia.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana kauhunhetket lataa otsikon emotionaalisesti.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytetty on saanut tulla kuulluksi oikeudessa ja hänen näkemyksensä on mainittu.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiperusteinen raportointi oikeuden tuomiosta.
  • JO 7: Tapahtumat ja tuomio on raportoitu tarkasti.
  • JO 7: Lähteet ja tuomion tiedot tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu julkiseen oikeuden tuomioon.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tekijän toimijuus on selkeästi osoitettu, mutta teon motiivi jää passiiviseksi tai selittämättömäksi, kun syytetty vetoaa muistamattomuuteen. ”syytetty kiisti syytteen sillä perusteella, että hän ei muistanut tapahtumia”
Kuka saa äänen Uhrin kertomus on keskiössä käräjäoikeuden luotettavaksi arvioimana, kun taas syytetyn ääni on rajoitettu kiistämiseen. ”Käräjäoikeus katsoi, että tytön kertomus tapahtumista oli ollut johdonmukainen ja luotettava.”
Tunnelma Pelko, Suru / myötätunto

Artikkeli raportoi vakavasta seksuaalirikoksesta ja oikeudenkäynnistä. Se keskittyy uhrin kokemukseen ja oikeusprosessin lopputulokseen, normalisoiden samalla rikosoikeudellisen uutisoinnin käytäntöjä, joissa uhrin kärsimys kuvataan yksityiskohtaisesti.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Rikos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kia Kilpeläinen muut analyysit →
Rikos George-Cosmin Silagy kotimaa Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Tyttö ehti huutaa poikaystävälleen puhelimeen [...293 sanaa...] Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.

Sisältö haettu
30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →