← Etusivu

Analyysi artikkelista: Myllypuron maksuton ruokajakelu päättyy Helsingissä – hävikkiruokaa ei enää riitä jaettavaksi

Yle Uutinen 12.3.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
15
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi pitkäaikaisen ruoka-apupisteen sulkeutumisesta ja kytkee sen laajempaan ilmiöön, jossa hävikkiruuan väheneminen ja kasvava tarve kohtaavat. Rivien välistä välittyy huoli ruoka-avun riittävyydestä ja siitä, että avun tarve on muuttunut pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa, vaikka itse jakelupisteet vähenevät.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli painottaa avun tarvitsijoiden tilannetta ja ruoka-avun merkitystä yhteisölle.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen uutinen. Vinouma on hyvin matala, sillä se raportoi yhdistyksen tiedotteen pohjalta ja tarjoaa lukijalle tietoa muista avun lähteistä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy palvelun loppumiseen ja avun tarpeeseen. Se ei ota kantaa poliittisiin ratkaisuihin, vaan raportoi tilanteen sellaisena kuin se on.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-avun tarpeen kasvu ja jatkuvuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ruoka-avun roolista sosiaaliturvan täydentäjänä puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, miksi ruoka-avun tarve on kasvanut vuosikymmenten aikana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli ruoka-avun riittävyydestä ja ihmisten toimeentulosta.

Realismi

Asiallinen kuvaus logistiikan ja kysynnän muutoksista.

Tunteellinen sitaatti

Kirkkoherran sitaatti avun tarpeen polttavuudesta tuo inhimillisen näkökulman.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, sillä se kuvaa avunsaajien tilannetta ja ruoka-avun merkitystä yhteiskunnassa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tapahtuman ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Ei populistisia elementtejä; artikkeli raportoi asiallisesti palvelun päättymisestä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan raportoi yhdistyksen päätöksestä.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Tiedot tarkistettu ja lähteet mainittu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusuutinen paikallisesta tapahtumasta, ei sisällä uutta tutkimusta.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ruoka-apua tarvitsevia ja kaupunkilaisia tiedottamalla palvelun päättymisestä ja vaihtoehtoisista kanavista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun tarve on yhteiskunnallinen vakio, joka vaatii jatkuvaa järjestämistä. ”Ruoka-avun tarve on edelleen polttava.”
Kuka saa äänen Äänessä on ensisijaisesti yhdistyksen puheenjohtaja, joka edustaa sekä järjestöä että kirkkoa. ”sanoo Myllypuron elintarvikeapu ry:n puheenjohtaja, Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helaseppä”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli raportoi pitkäaikaisen ruoka-apupisteen sulkeutumisesta ja kytkee sen laajempaan ilmiöön, jossa hävikkiruuan väheneminen ja kasvava tarve kohtaavat. Rivien välistä välittyy huoli ruoka-avun riittävyydestä ja siitä, että avun tarve on muuttunut pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa, vaikka itse jakelupisteet vähenevät.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Stadin safka laajempi kuva Katso kirjoittajan Heidi Sullström muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • köyhyys
  • Myllypuro
  • Helsinki
  • ruoka-apu
  • seurakunnat
  • ruokahävikki
  • köyhyys ja sosiaaliturva
  • Uusimaa

Tiedot tästä analyysistä

Hävikkiruoka on vähentynyt, koska kaupan [...209 sanaa...] Lähimmät ovat Malmilla ja Alppikylässä.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →