Analyysi artikkelista: Kanadan maastopalot | Suomalainen Ida-Sofia Palander pakeni hevosensa kanssa maastopaloa, jonka kerrottiin olevan vaaraton
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää henkilökohtaista selviytymistarinaa kehyksenä, joka kyseenalaistaa viranomaisten tiedotuskäytännöt ja maastopalojen vakavuuden vähättelyn. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kriisistä, jossa virallinen järjestelmä pettää, ja selviytyminen jää yksilöiden oman varautumisen ja verkostojen varaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan inhimillinen ja painottaa yksilön kokemusta. Vaikka se on kriittinen viranomaisten tiedotusta kohtaan, se perustelee kritiikin haastateltavan kokemuksilla. Vinouma on lievä ja tyypillinen reportaasille.
Artikkeli ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi kriisistä ja yksilön kokemuksesta. Kritiikki viranomaisia kohtaan on vahtikoira-tyyppistä raportointia epäonnistumisista, ei ideologista vastakkainasettelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilön kokemus viranomaisten epäonnistumisesta
- Kansalaisvalmiuden tärkeys
Kritisoidut tahot
- Viranomaiset
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Viranomaisten näkökulma tiedotusjärjestelmien haasteisiin puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tiedotuskatkoksista ilman ymmärrystä järjestelmän rajoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kodin menettämisestä ja turvallisuudesta.
Myötätunto ystävän kodin menetyksen johdosta.
Ida-Sofia Palanderin henkilökohtainen tarina toimii koko jutun runkona.
Kuvaukset yöllisestä evakuoinnista ja hevosten siirtämisestä luovat jännitettä.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua artikkelin genren (reportaasi) ja aiheen (luonnonkatastrofi) huomioiden.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko yhdistää henkilökohtaisen tarinan ja yleisen uutisaiheen, mutta on asiallinen.
Otsikko on toteava ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka viranomaisia kritisoidaankin.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; kritiikki viranomaisia kohtaan on asiallista ja perustuu kokemukseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaiset mainitaan tiedotuksen epäonnistumisesta, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kriisitilanteesta.
- JO 11: Mielipiteet (kokemukset) ja faktat (palotilastot) on erotettu toisistaan.
- JO 9: Tilannetta on seurattu ja haastateltu paikallisia.
Heikkoudet
- JO 21: Viranomaisten näkökulmaa tiedotuskatkoksiin ei ole avattu kattavasti.
- JO 21: Viranomaisille ei ole annettu mahdollisuutta vastata tiedotuskatkoskritiikkiin samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Henkilökohtainen näkökulma tuo uutta syvyyttä yleiseen uutisaiheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää henkilökohtaista selviytymistarinaa kehyksenä, joka kyseenalaistaa viranomaisten tiedotuskäytännöt ja maastopalojen vakavuuden vähättelyn. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta kriisistä, jossa virallinen järjestelmä pettää, ja selviytyminen jää yksilöiden oman varautumisen ja verkostojen varaan.
Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa esiin juuri suomalaistaustainen henkilö ensisijaisena lähteenä keino tuoda kaukainen luonnonkatastrofi suomalaislukijalle lähemmäksi, mikä saattaa samalla kaventaa kuvaa kriisin laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee lukuja palojen määrästä ja evakuoiduista, jotka ovat tarkistettavissa virallisista lähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Kanadan maastopalotilastot 2024
Suositellut lähteet
- BC Wildfire Service
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →