Analyysi artikkelista: Keskustan Antti Kaikkonen esittää puolueiden yhteistä sitoumusta: Ei ydinaseita Suomeen rauhan aikana
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää ydinasekeskustelun ensisijaisesti hallituksen ja opposition väliseksi menettelytapakysymykseksi, ei niinkään turvallisuuspoliittiseksi substanssikiistaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on toiminut epäviisaasti ohittaessaan parlamentaarisen valmistelun, ja Kaikkonen tarjoaa sovittelevaa ratkaisua, joka vahvistaa jo olemassa olevaa linjaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali, mutta se painottaa keskustan näkökulmaa ja kritiikkiä hallituksen menettelytapaa kohtaan. Tasapainoa on haettu mainitsemalla hallituksen ja SDP:n kannat, mutta Kaikkosen ehdotus saa eniten tilaa.
Artikkeli raportoi poliittista kiistaa neutraalisti. Vaikka hallituksen menettelytapaa kritisoidaan, se esitetään parlamentaarisen perinteen näkökulmasta, ei ideologisena hyökkäyksenä. Keskustan rooli sovittelijana on jutun keskiössä, mutta se ei kallista artikkelia selkeästi vasemmalle tai oikealle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskustan näkemys parlamentaarisen yhteistyön tärkeydestä
- Kritiikki hallituksen menettelytapaa kohtaan
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen lakiesityksen varsinaiset turvallisuuspoliittiset perusteet jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi hallitus haluaa purkaa rajoitukset, mikä on kiistan ydin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteisymmärryksen murenemisesta.
Juttu rakentuu hallituksen ja opposition välisen jännitteen ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen prosessiin, mikä on tyypillistä tällaiselle uutisoinnille.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa tarkasti Kaikkosen esityksen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun pääpointin.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista ehdotusta neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Poliittinen kiista on olemassa, mutta artikkeli raportoi sen asiallisesti ilman demonisointia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli käsittelee parlamentaarista prosessia.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia on haastateltu aiemmin, mutta heidän suoraa vastaustaan nimenomaan tähän Kaikkosen uuteen ehdotukseen ei ole syvennetty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja poliittiset ehdotukset on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on nähtävissä.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajien suoraa vastausta juuri Kaikkosen ehdotukseen (muuta kuin Kopran aiempi kommentti) ei ole syvennetty.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia ajankohtaisesta poliittisesta avauksesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää ydinasekeskustelun ensisijaisesti hallituksen ja opposition väliseksi menettelytapakysymykseksi, ei niinkään turvallisuuspoliittiseksi substanssikiistaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on toiminut epäviisaasti ohittaessaan parlamentaarisen valmistelun, ja Kaikkonen tarjoaa sovittelevaa ratkaisua, joka vahvistaa jo olemassa olevaa linjaa.
Herää kysymys, onko artikkelin painotus hallituksen menettelytavan kritiikissä tarkoituksellinen tapa nostaa keskustan roolia sovittelijana, sillä se antaa paljon tilaa Kaikkosen ehdotukselle ilman, että hallituksen lakiesityksen varsinaisia turvallisuuspoliittisia perusteita avataan syvällisesti.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →