Analyysi artikkelista: Mielenosoitukset | Poliisi haki Elokapina-aktivistin alakouluikäisen lapsen puhelimen valvontaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin poliisin harjoittaman televalvonnan kohdistumisen aktivisteihin ja heidän perheenjäseniinsä, mikä herättää kysymyksiä valvontakeinojen suhteellisuudesta. Lukijalle välittyy kuva viranomaistoiminnasta, joka ulottuu yksityiselämän piiriin tavalla, joka voi tuntua kohtuuttomalta, vaikka poliisi toimii laillisten valtuuksien puitteissa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain valvonnasta kärsivälle aktivistille. Poliisin näkökulma tai valvontapäätöksen perusteet puuttuvat, mikä ohjaa lukijaa myötätuntoon aktivistia kohtaan.
Artikkeli käsittelee viranomaisvallan käyttöä, mikä on journalistinen perustehtävä. Vaikka kehystys on aktivistimyönteinen, se ei edusta selkeää vasemmisto- tai oikeistoideologiaa, vaan pikemminkin kansalaisoikeuksien ja viranomaisvalvonnan välistä jännitettä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Aktivistin kokemus valvonnasta on kohtuuton ja loukkaava.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Poliisin perustelut valvontapäätökselle puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi valvonta on katsottu välttämättömäksi tai lailliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli lapsen yksityisyyden suojasta.
Aktivistin turhautuminen poliisin toimiin.
Aktivistin suora sitaatti korostaa henkilökohtaista kokemusta.
Poliisin ja aktivistin välinen jännite on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on vahvaa, koska se nostaa esiin lapsen, mikä on moraalinen painopiste. Tämä on manipuloivaa, koska se estää asiallisen keskustelun poliisin tutkinnallisista tarpeista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressin ja tekstin ydintietoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'alakouluikäisen lapsen' kaltaista tunteisiin vetoavaa yksityiskohtaa lukijan huomion herättämiseksi.
Sana 'alakouluikäisen lapsen' lataa otsikon vahvalla suojelun tarpeella ja vastakkainasettelulla poliisin ja perheen välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun poliisin ja aktivistin välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole suoraan populistinen, mutta siinä on piirteitä, joissa 'tavallinen kansalainen' asetetaan 'viranomaiskoneiston' vastapuoleksi.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisä-Suomen poliisia ei ole kuultu valvontapäätöksen perusteista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu faktatiedoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, poliisin näkökulma puuttuu.
- JO 21: Kohdetta (poliisi) ei ole kuultu riittävästi vastaamaan valvontapäätöksen perusteista.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin poliisin harjoittaman televalvonnan kohdistumisen aktivisteihin ja heidän perheenjäseniinsä, mikä herättää kysymyksiä valvontakeinojen suhteellisuudesta. Lukijalle välittyy kuva viranomaistoiminnasta, joka ulottuu yksityiselämän piiriin tavalla, joka voi tuntua kohtuuttomalta, vaikka poliisi toimii laillisten valtuuksien puitteissa.
Herää kysymys, miksi poliisin perustelut lapsen puhelimen valvonnalle puuttuvat kokonaan, mikä jättää lukijan pohtimaan, oliko kyseessä rutiinitoimenpide vai poikkeuksellinen tutkinnallinen tarve.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Lapsen nostaminen otsikkoon ja tekstiin luo vahvan tunnevaikutuksen.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →