Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomessa työskennellyt Dmitri pakeni Putinin sotaa pikkumaahan – Uudenvuodenaattona naapurin tv-ruutuun ilmestyi kylmäävä näky

Iltalehti Reportaasi 23.6.2026
Pisteet
47
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini56
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun Putinin hallinnon ja sitä pakenevien yksilöiden välille. Lukijalle välittyy kuva pakolaisten jatkuvasta pelosta ja Kremlin uhkaavasta läsnäolosta myös maanpaossa, mikä normalisoi käsitystä Venäjästä laajenevana turvallisuusuhkana.

Reportaasi Iltalehti Iltalehti PLUS-tilaajille Heikki Mulari · 23.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta pakolaisten henkilökohtaisen kokemuksen kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain pakolaisille. Tunteellinen kieli ja uhkakuvien korostaminen nostavat vinoumapisteitä, vaikka kyseessä on inhimillinen reportaasi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee pakolaisten inhimillistä hätää ja Venäjän hallinnon toimia. Vaikka sävy on kriittinen Venäjän hallintoa kohtaan, se ei edusta suomalaista puoluepoliittista kantaa, vaan raportoi pakolaisten kokemuksista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjältä paenneiden kokemus turvattomuudesta
  • Venäjän valtion uhkaavuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Venäjältä paenneet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi geopoliittinen taustoitus pakolaismaiden tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kyseiset maat ovat kriisissä Venäjän kanssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tunteellinen kieli Konflikti kehys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Suru / myötätunto
Pelko

Pakolaisten kokema pelko hallinnon kostoa kohtaan.

Suru / myötätunto

Myötätunto pakolaisia kohtaan, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "kylmäävä näky" ja "pelon varjossa" korostavat uhkaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän hallinnon ja pakolaisten välinen vastakkainasettelu.

Tunnevetoaminen on tyypillistä inhimilliselle reportaasille, jossa pyritään välittämään haastateltavien kokemuksia lukijalle.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, joka käsittelee pakolaisten kokemuksia.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää jännitystä luovia ilmauksia houkutellakseen lukijaa, kuten: "Uudenvuodenaattona naapurin tv-ruutuun ilmestyi kylmäävä näky".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita ilmauksia kuten "kylmäävä näky" ja "pakeni Putinin sotaa", jotka luovat uhkaavan tunnelman.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selkeän me-vs-ne-asetelman pakolaisten ja Putinin hallinnon välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vahvaa kansa-eliitti-asetelmaa, vaan se keskittyy yksilöiden kokemuksiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohde (Putinin hallinto) ei ole saanut mahdollisuutta vastata esitettyihin väitteisiin.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja haastateltavien kokemukset on erotettu selvästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen eli Venäjän hallinnon kuuleminen puuttuu, vaikka se on kritiikin kohde.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta pakolaisten tarinat noudattavat tuttua narratiivia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Venäjältä paenneiden ihmisten inhimillisen kärsimyksen ja turvattomuuden tunteen esiintuomista, mikä herättää lukijassa myötätuntoa pakolaisia kohtaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa itsestäänselvyytenä, että Venäjän valtio on suora uhka myös naapurimaille, joihin pakolaiset ovat paenneet. ”pikkumaasta, johon Kreml on jo iskenyt silmänsä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän valtion toimijuus esitetään uhkaavana ja aktiivisena, kun taas pakolaisten toimijuus rajoittuu pakenemiseen ja pelkoon. ”Kreml on jo iskenyt silmänsä”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain Venäjältä paenneet henkilöt, mikä korostaa heidän subjektiivista kokemustaan pelosta. ”Dmitri ja muut paenneet kertovat nyt karusta tilanteestaan”
Tunnelma Pelko, Suru / myötätunto

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun Putinin hallinnon ja sitä pakenevien yksilöiden välille. Lukijalle välittyy kuva pakolaisten jatkuvasta pelosta ja Kremlin uhkaavasta läsnäolosta myös maanpaossa, mikä normalisoi käsitystä Venäjästä laajenevana turvallisuusuhkana.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin otsikointi ja ingressi viittaavat jännitteiseen ja pelottavaan tunnelmaan, mikä voi olla keino sitouttaa lukija klikkaamaan juttua, joka käsittelee pakolaisten inhimillistä tragediaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Uhkaavien ja tunteisiin vetoavien ilmaisujen käyttö.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
Ulkomaat Vladimir Putin Dmitri Kreml politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Reportaasi
  • Ulkkitarina
  • Sota
  • Väkivalta
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Venäjän politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kolmekymppinen Dmitri on yksi monista [...69 sanaa...] sanat uudesta elämästään pelon varjossa.

Sisältö haettu
23.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →