Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Orpon lausahdus kohautti eduskunnassa – toinen Väinö Linnan sitaatti olisi sopinut hänen suuhunsa paremmin

Ilta-Sanomat Kolumni 22.7.2026
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää kirjallisuusanalyysia välineenä pääministerin poliittisen harkintakyvyn kyseenalaistamiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Orpon valitsema sitaatti nähdään paitsi virheenä, myös osoituksena vieraantumisesta suomalaisesta historiasta ja opposition asemasta.

Kolumni Ilta-Sanomat Otto Rantanen · 22.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Kirjoittaja tarkastelee eduskunnan tapahtumia poliittisen toimittajan näkökulmasta, painottaen opposition argumentaatiota.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja asettuu selvästi opposition kritiikin tueksi. Valikoiva kirjallisuusanalyysi ja ironinen sävy vahvistavat pääministeriin kohdistuvaa kritiikkiä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja käyttää vasemmistoliiton ja SDP:n edustajien argumentteja pääministerin kritisoimiseen ja rakentaa narratiivin, jossa pääministeri on vieraantunut kansasta ja historiasta. Kehystys on selvästi kriittinen hallitusta kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition kritiikki pääministerin ylimielisyydestä
  • Pääministerin kirjallisuusviittauksen epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai pääministerin oma selitys sitaatin tarkoitukselle puuttuu. — Lukija saa vain yhden tulkinnan sitaatin merkityksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Ironia

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Turhautuminen / pettymys
Paheksunta / viha

Pääministerin katsotaan käyttäneen kirjallisuutta väärin ja ylimielisesti.

Turhautuminen / pettymys

Opposition turhautuminen pääministerin toimintaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'ontuu kuin' ja 'kärvistelevälle' lataavat tekstiä.

Ironia tai sarkasmi

Kirjoittaja käyttää ironiaa pääministerin kirjallisen maun ja tilanteen kuvaamiseen.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, jossa kirjoittaja ottaa kantaa ja käyttää retorisia keinoja argumenttinsa tukena.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 52

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön teemaa, eli pääministerin sitaatin analysointia.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko viittaa kohuun ja vertaa pääministerin puheita kirjallisuuteen, mikä houkuttelee lukemaan analyysin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana kohautti viittaa konfliktiin ja lataa otsikon jännitteellä.

Kärjistys: 52/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli korostaa hallituksen ja opposition välistä jännitettä, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on osa opposition puhetta, ei kirjoittajan omaa kehystystä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeriä tai hallituksen edustajia ei ole kuultu sitaatin taustoista, vaikka heitä kritisoidaan.

5 JSN-arvio 58/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma kanta ja tulkinta hallitsevat koko tekstiä.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjallisuusviittausten käyttö poliittisena analyysina on luova ja kolumnille tyypillinen tapa käsitellä aihetta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee opposition näkökulmaa, sillä se asettaa pääministerin kirjallisuusviittauksen tahdittomaksi ja ymmärtämättömäksi, vahvistaen kuvaa hallituksen ylimielisyydestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pääministerin kirjallisuusviittaus oli harkitsematon ja epäonnistunut. ”Orpon kirjallisuusviittaus toimikin tavallaan nurinkurisesti.”
Kuka saa äänen Opposition edustajien (Lindtman, Honkasalo, Koskela) näkemykset saavat runsaasti tilaa, kun taas Orpon oma perustelu jää lyhyeksi sitaatiksi. ”Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli Orpoa ylimielisyydestä.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää kirjallisuusanalyysia välineenä pääministerin poliittisen harkintakyvyn kyseenalaistamiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Orpon valitsema sitaatti nähdään paitsi virheenä, myös osoituksena vieraantumisesta suomalaisesta historiasta ja opposition asemasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kolumnin tarkoitus ensisijaisesti analysoida kirjallisuutta vai käyttää sitä retorisena lyömäaseena pääministeriä vastaan. Kirjoittaja valitsee tarkoituksella sitaatteja, jotka korostavat pääministerin ja opposition välistä kuilua.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Pääministerin toiminnan kuvaaminen ylimieliseksi ja vertaukset epäonnistumisiin.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Minja Koskela laajempi kuva → Katso kirjoittajan Otto Rantanen muut analyysit →
Minja Koskela Veronika Honkasalo Väinö Linna Antti Lindtman Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Ylintä valtaa Suomessa käyttävän kokoomuspoliitikon [...342 sanaa...] ”Kirkukoot. Jos se edes helpottas.”

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →