Analyysi artikkelista: Suomalaisia pidettiin aiemmin takakireinä: Jyrki Katainen kertoo, mikä muuttui
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli toimii Nordic Compass -hankkeen ja sen puheenjohtaja Jyrki Kataisen alustana, jossa hanke esitellään yritysten omana aloitteena. Lukijalle välittyy kuva hankkeesta välttämättömänä ja hyödyllisenä, kun taas hankkeen todelliset poliittiset tavoitteet tai mahdolliset eturistiriidat jäävät haastattelun ulkopuolelle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen haastattelu, joka antaa haastateltavalle mahdollisuuden esittää hankkeen tavoitteet ilman vastapuolen tai kriittisen analyysin ääntä. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka sävy on asiallinen.
Artikkeli käsittelee elinkeinoelämän järjestäytymistä ja kilpailukykyä. Vaikka se on yksipuolinen, se ei aja selkeää ideologista vasemmisto-oikeisto-akselia, vaan keskittyy yritysten edunvalvontaan, mikä on tyypillistä talousjournalismille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yritysten ja Nordic Compass -hankkeen näkökulma kilpailukyvyn edistämiseen.
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hankkeen kriittinen tarkastelu tai vaihtoehtoiset näkemykset yritysten lobbauksesta puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen hankkeen hyödyllisyydestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yritysten kykyyn parantaa kilpailukykyä.
Pohjoismaiden maineen ja tekemisen kulttuurin korostaminen.
Tunnevetoaminen on lievää ja liittyy yritysten väliseen yhteistyöhön ja optimismiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa haastattelun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää henkilövetoista koukkua: "Jyrki Katainen kertoo, mikä muuttui".
Otsikko on neutraali ja kuvailee haastattelun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Haastattelussa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, mutta hankkeen toimintaa olisi voinut taustoittaa riippumattomalla asiantuntijalla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan haastattelumuodon kautta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä haastattelu on yksipuolinen.
- JO 21: Haastattelu on yksipuolinen eikä tarjoa vastapainoa.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan Talousaamun haastatteluun eikä sisällä uutta riippumatonta taustoitusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli toimii Nordic Compass -hankkeen ja sen puheenjohtaja Jyrki Kataisen alustana, jossa hanke esitellään yritysten omana aloitteena. Lukijalle välittyy kuva hankkeesta välttämättömänä ja hyödyllisenä, kun taas hankkeen todelliset poliittiset tavoitteet tai mahdolliset eturistiriidat jäävät haastattelun ulkopuolelle.
Herää kysymys, miksi haastattelussa ei avata tarkemmin Nordic Compass -hankkeen lobbausintressejä tai sitä, miten yritysten omat tavoitteet eroavat yleisestä yhteiskunnallisesta edusta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →