Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yle: Entisen hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan Yle-kritiikki jakoi perussuomalaiset kahtia

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 28.12.2024
Pisteet
38
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
41
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin perussuomalaisten sisäistä valtataistelua ja Ylen roolia siinä, antaen äänen Kimmo Kivelälle. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen hajoaminen kytkeytyy suoraan Yle-vastaiseen viestintään, jota Kivelä kuvaa painostukseksi.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus Maija Ala-Siurua · 28.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee puolueen sisäistä historiaa poliittisen toimijan näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa täysin yhteen lähteeseen (Kivelä) ja referoi Ylen uutista. Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta historiasta ja vallankäytöstä. Vaikka se on yksipuolinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa vaan välittää yhden poliittisen toimijan historiallisen tulkinnan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kimmo Kivelän näkemys perussuomalaisten hajoamisen syistä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten edustajien näkemystä väitteisiin ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Yhden osapuolen ääni

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Kivelän kokemus painostuksesta luo epäluottamusta poliittista toimijaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sana 'mollaaminen' on latautunut ilmaisu.

Tunnevetoaminen on peräisin Kivelän sitaateista, mutta artikkelin valinta nostaa juuri nämä sitaatit keskiöön ohjaa lukijan tulkintaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin väitettä Kivelän arviosta.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'Yle-kritiikki' ja 'jakoi perussuomalaiset kahtia' lataavat asetelman poliittiseksi konfliktiksi.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ruokkii me-vs-he-asetelmaa 'soinilaisten' ja 'halla-aholaisten' välillä.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyvä kansa-eliitti-asetelma (Yle vs. puolueen sisäinen kritiikki) on läsnä, mutta se on siteeratun lähteen ääni.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia tai 'halla-aholaisia' ei ole kuultu heihin kohdistuvista väitteistä.

5 JSN-arvio 41/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

41
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähde mainittu (Yle).

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; perussuomalaisia ei ole kuultu heihin kohdistuvista väitteistä.
6 Omaperäisyys 10/100
10/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on lähes suora referaatti Ylen uutisesta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Ylen journalistista uskottavuutta ja Kivelän näkemystä puolueen historiasta, kehystäen perussuomalaisten sisäiset ristiriidat Yle-suhteen kautta.
Pelissä Poliittinen vaikuttaminen vs. journalistinen riippumattomuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, Kivelän näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Yle-vastainen viestintä oli tietoinen ja organisoitu pyrkimys vahingoittaa Yleä. ”kansanedustajia kehotettiin puolueen eduskuntaryhmässä aktiiviseen ”Ylen mollaamiseen””
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteko ja kehotukset ryhmän sisällä esitetään anonyyminä toimintana, vaikka Kivelä onkin lähteenä. ”kansanedustajia kehotettiin”
Kuka saa äänen Kimmo Kivelä on jutun ainoa ääni, joka tulkitsee puolueen historiaa. ”Kivelän mukaan kansanedustajia kehotettiin”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin perussuomalaisten sisäistä valtataistelua ja Ylen roolia siinä, antaen äänen Kimmo Kivelälle. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen hajoaminen kytkeytyy suoraan Yle-vastaiseen viestintään, jota Kivelä kuvaa painostukseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Maaseudun Tulevaisuus uutisoi Ylen oman jutun pohjalta ilman, että artikkelissa haastatellaan ketään perussuomalaisten edustajaa vastaamaan väitteisiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termin 'mollaaminen' käyttö kuvaamaan poliittista kritiikkiä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maija Ala-Siurua muut analyysit →
Perussuomalaiset Yle Kimmo Kivelä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Yle
  • Perussuomalaiset
  • Kimmo Kivelä
  • puoluehajoaminen
  • yle-kritiikki

Tiedot tästä analyysistä

Entinen Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja ja [...150 sanaa...] yksi syy perussuomalaisen puolueen hajoamiseen](https://yle.fi/a/74-20132397)

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →